Ontelokuteesta saunatossut
10
Ontelokuteesta saunatossut joka jalkaan, tai tällä kertaa ainakin meikäläiselle. Seuraavat sitten tehdään toisella tavalla. On tämä ontelokude on mahtava materiaali, siitä voi tehdä ihan mitä vaan. Laukkuja, koreja, mattoja, vaikka tossuja. Eli täytyy sanoa, että hyvinhän tässä menee virkkausta harjoitellessa.
Koska olen aikanaan ostanut ison määrän ontelokudetta, koska piti virkata aika paljon kaikkea, mutta se aika paljon siirtyi ajan mukana unohduksiin, enkä enää muistanut mitä kummaa piti oikein tehdä, joten ensin tein Söpölle pesän ja nyt saunatossut ja seuraavaksi aloittelen Nupun petiä.
Ontelokuteesta saunatossut
Viikonloppuna selailin Pinterestiä ja sukelsin entistä syvemmälle sen maailmaan. Sukelsin niin syvälle, ettei snorkkeleillakaan enää auttanut mennä syvemmälle. Tutkin ja etsin jotakin virkkaukseen sopivaa. Paljon on töitä kesken, mutta halusin virkata, jotain pientä ja näppärää. Sitten silmiini osui nämä tossunkaiset ja tietenkin laitoin heti koukun sauhuamaan. Isosti ei mitään kunnon ohjeita ollut kuin yksi, jota oli pakko päästä kokeilemaan. Ohjeeseen pääset tästä linkistä! Koska itse en ymmärrä hölkäyksen pölkäystä virkkuuohjeista, niin katsoin sujuvasti videon ja tein sen jälkeen vähän oman pään mukaan.
Koska kompastelin tällä tiellä niin monet kerrat, niin seuraavalla kerralla teenkin hiukan eri tavoin ja enemmän itselleni sopivammaksi. Innostuin näistä läpsykäisistä sen verran paljon, että haluan saada yhdet täydelliset minulle. Poika jo nappasi nuo omaan käyttöönsä, joten bye bye vaan fakkuisille söpöläisille, joita voisin kutsua peninkulman tossukoiksi.
Tossuista tuli oikein kivat, mutta ovat tosiaan koossa 36 minulle näköjään ihan liian suuret, tai sitten minulla oli vain suuruudenhuulluus ja tein vahingossa liian suurta. Mene ja tiedä taas näistä minun aivoituksista. Tosin ongelmahan on se, etten osaa virkkailla, koukku putoilee kädestä milloin tahtoo ja kädet ei pelaa sormien kanssa yhteen.
Hullu tossuakka
Meikäläinen tosiaan on yksi hulluimmista tossuakoista. Tossuja löytyy moneen lähtöön ja lisää vaan teen. Mikään ei riitä, ei mikään, jalat täytyy saada olla lämpimässä koko ajan. Varsinkin kun vielä ei ole +30 astetta, silloin vasta otetaan villasukat pois jaloista. Siksi pitää varovasti mennä askel kerrallaan. Nämä tossut on hyvä lisä villasukkien kanssa, ei ihan heti likastu sukat tuolla pihalla kun siitepölyä on joka puolella… Tärkeää on kuitenkin se, että poika sai sopivat ja kivat tossut, vaikka äitikin niitä olisi tarvinnut, onneksi voi tehdä toiset.
Nautinnollista iltaa kaikille!
Helsingin helmi Cafe Taideterassi
Helsingin helmi Cafe Taideterassi sijaitsee Linnunlauluntiellä Töölönlahden rannassa. Jos arvostat erikoisia ja upeita kahviloita, tämä on yksi sellainen. Mahtava aikamatka menneeseen maailmaan, upeita taideteoksia sisätiloissa ja ulkona olevalta terassilta on upeat näkymät Töölönlahdelle. Tämä upea kahvila tarjoilee herkulliset suolaiset ja makeat, ihanan tunnelman ja näköalan, jota ei ole missään muualla.
Tämän upean Sinisen huvilan osti veljekset Jorma Helenius ja Lasse Helenius. Kovan työn jälkeen huonossa kunnossa ollut huvilavanhus nousi jälleen loistoonsa ja nyt me saamme myös nauttia tämän Sinisen huvilan tarinoista kahvilan muodossa. Cafe Taideterassia voit seurata heidän omilla kotisivuillaan, kannattaa myös osallistua heidän erilaisiin arvontoihin sekä kisoihin. Heidän sivuille pääset tästä!
Helsingin helmi Cafe Taideterassi
Osallistuin jouluna Taideterassin arvontaan ja voitin lahjakortin heille. Olin aivan innoissani asiasta, olimmehan kerran vahingossa löytäneet tämän kahvilan ja rakastuimme paikkaan. Koska kevät ei ollut helppo ja unohdinkin koko asian kevään koronatoimien vuoksi, olin niin iloinen kun tyhjentelin sähköpostia ja löysin lahjakortin uudelleen. Ja eilen oli se päivä, kun meillä oli vihdoin aikaa toisillemme ja lähdimme tietenkin heti treffeille ja mikä onkaan paras paikka viettää treffejä kuin Taideterassi.
Jotenkin vain tuossa kahvilassa aika pysähtyy, eikä mihinkään ole enää kiire. Saa nauttia kesästä kiireettömästi nauttien. Ja heidän herkut vie kyllä mennessään. Olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon, onneksi vatsalla on oma elämä ja osaa sanoa milloin menee överiksi. Istuimme hiljaa, nautiskelimme jokaisesta suupalasta, joka suuhun laitettiin. Oli niin hyvää, ettei saanut yhtään sanaa suustaan.
Upea Sininen huvila
Kahvilan sisätilat ovat kuin henkäys menneistä ajoista, voin nähdä miten naisten pitkät mekot laahaa lattiaa ja taftin kahina kuuluu joka puolella. Ihanien leivonnaisten ja pullien tuoksu leijailee pitkälle ulos, se johdattaa jokaisen kahvilaan sisälle. Taulut kertovat omaa tarinaansa ja niissä silmät viettää pitkään, niistä löytää paljon tarinoita, jotka voi ottaa mukaansa ja jotka voi kirjoittaa oman päiväkirjan väliin. Kepeä puheensorina ottaa meidät vastaan terassilla, kun kannamme herkkumme pöytään. Puheensorinaan yhdistyy myös lintujen sirkutus. Mikä ihana tunnelma.
Täällä rauhoittuu, kaupungin melske jää puiden taakse, sitä ei kuule tänne. Täällä saa kiireettömästi nauttia, sukeltaa menneeseen maailmaan. Laittaa päähänsä sen suuren lierihatun ja avata pitsisen päivävarjonsa, höpötellä varpusille tai olla vain hiljaa ja katsella alas Töölönlahdelle, jossa lipuu hitaasti joutsenperhe sekä sup-laudat sulassa sovussa.
Ihanaa päivää kaikille!