Hellepäivän rapupiirakka
Hellepäivän rapupiirakka valmistetaan jo edellisenä päivänä, sillä seuraavana päivänä sitä voi syödä kylmänäkin. Kesällä tulee syötyä vähän mitä sattuu mutta se ei oikeastaan edes haittaa, sillä nälkää ei juurikaan tunne, helteellä harvemmin liikkuu niin paljon, että nälkä ehtii alkaa kurnia vatsassa. Siksi tämä rapupiirakka on oiva valinta kun ei mieli tee kokkailla.
Hellepäivän rapupiirakka
Piirakat ovat siitä kivoja, kun niihin voi laittaa ihan mitä tahansa täytteeksi. Samalla pojalla voi tehdä jos minkä makuisia herkullisia suolaisia piirakoita, itse teen lähinnä mitä kaapista sattuu löytymään ajatuksella, niin kävi tämänkin piirakan kanssa. Samalla tavoin kuitenkin oli tarkoitus mitä teen useastikin.
Pohja
- 100g voita
- 2dl vehnäjauhoja
- 1/2tl leivinjauhetta
- 1/2tl suolaa
- 3rkl kylmää vettä.
Sekoita pohjaa varten margariini, jauhot, suola ja leivinjauhe. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina nopeasti sekaisin. Taputtele taikina piirasvuoan tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Pane vuoka jääkaappiin siksi aikaa kun valmistat täytteen.
Täyte
- 200g katkarapuja
- kevätsipulia
- kaksi munaa
- 1dl ranskankermaa
- sitruunapippuria, suolaa, tuoretta tilliä
Blogi hiljenee viikoksi
Koska lähden tänään eläinleirille, ei aika eikä kiinnostus bloggailuun ole ensimmäinen asia, jota haluan leirillä tehdä. Lapset sekä eläimet vievät kaiken huomion aivan täysin, elän siis toivossa, että kun juhannukseksi palaan kotiin ehdin teitäkin moikkailla jollakin tavoin edes hetkisen. Instagram päivittyy ainakin muutaman kerran viikon aikana, jos aikaa siihen vain jää. Mutta tältä istumalta toivotan kaikille ihanaa juhannusviikkoa, juhannusta en vielä toivota, sillä toivon saavani ne toivotukset sitten seuraavaan postaukseen.
Blogitauko tulee tarpeeseen, sillä minulla on ollut jo pidempään suuria hankaluuksia saada kirjoitettua yhtään mitään tänne. Vaikka blogi päivittyy tasaisen sekalaisesti, niin joka kerta on sama ongelma…Mitä ihmettä haluan teille kertoa. Uskon siis, että tämä viikko tuo hiukan muutoksia siihen, kun on hetken poissa kuvioista.
Ihanaa juhannusviikkoa kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Tyttären vanhoista verhoista mekko
Tyttären vanhoista verhoista tuli Fibre Mood 13 lehden ihanalla kaavalla minulle upea mekko. En voisi olla enää enempää tyytyväinen Fibre Moodin lehteen mitä nyt olen. Elättelenkin toiveita, että saisin vielä tilattua pari vanhempaa lehteä, joissa on aivan ihania malleja, joita testata. Uusin Fibre Mood 14 minulla jo onkin ja lomalla meinaankin surautella pari juttua kyseisen lehden kaavoilla. Meikäläinen niin odottaa lomaa jo.
Tyttären vanhoista verhoista mekko
Silmäni osui ihan heti tähän malliin kun availin ja selailin lehteä ja pakkohan minun oli päästä testaamaan miltä tämä mekko luonnossa sitten näyttää. Minulla ei juurikaan ole puuvillakankaita, joten ei auttanut muu kuin alkaa kaivella kodintekstiilit pinoa, josta löysinkin tyttäreni vanhat verhot. Hänellä oli aikanaan nämä verhot keittiön ikkunassa, kun muutti ensimmäiseen asuntoon. Mutta ei käyttänyt näitä tosin enää sitten muissa asunnoissa, eivät sopineet kodin henkeen ja nyt kun muutti tuohon ihanaan asuntoon, niin hän vain antoi nämä pois.
Tietenkin minun käsissäni verhot saivat uuden erilaisen elämän ja mielestäni toimii ehkä jopa paremmin mekkona kuin verhoina koskaan. Tosin en niin paljoa välitä tämän tyylin kuoseista, mutta olen kyllä tykästynyt tähän mekkoon. Ehkä teen toisenkin, eri tyylisestä kankaasta. Se jääpi nähtäväksi. Jotenkin kuitenkin sellainen ohut farkkuinen mekko olisi ihan ykkönen tästä mallista.
Työkaveri teki minulle ihanat korvikset
Minulla on aivan ihana työkaveri, joka on haka tekemään macrame töitä ja sain häneltä ihanat omalla lempivärillä tehdyt macrame korvikset. Nämä ovat niin valtavan ihanat. Itse kun en osaa tällaisia tehdä, niin on ihanaa saada juuri sellaiset ihanuudet, joita toivookin. Nämä korvikset sopii aivan kaikkien vaatteideni kanssa ja vaikka korviksia käytän todella harvoin, niin uskon, että nämä sujahtaa kyllä todella helposti korviini koristamaan asuani. Onni on ihanat työkaverit, niiden avulla jaksaa mitä vain ja missä vain. Ihan niin kuin oikeasti.
Nyt toivotan hänelle isosti tsemppiä ensi viikkoon, kun itse en ole samalla tilalla, vaan lähden leirille. Korviksia tosin en sinne uskalla ottaa mukaani, mutta nämä odottaa minua sitten kotona, odotan juhannusta kovasti ja sen jälkeen on vielä yksi työpäivä ja singahdan lomille, silloin kuuluu vain humina… En meinaa viiteen viikkoon miettiä mitään töihin liittyvää.
Rauhallista sunnuntaita kaikille!


4






