Hanko kesäinen Hanko
Hanko, kesäinen Hanko, sinne me eilen lähdimme pienelle ajelulle. Katsomaan miten Hanko on muuttunut vuosien saatossa. Olen siellä vieraillut viimeksi 1985 äitini ja isoäitini kanssa. Tosin, en kyllä muista siitä reissusta muuta kuin, että käytiin siellä. Äiti kertoi, että käytiin samalla myös Tammisaaressa, siitä taas ei ole mitään muistikuvaa.
Hanko, kesäinen Hanko
Merisavu oli nielaissut koko itäsataman, kun saavuimme päivällä Hankoon. Tarkoitus oli vain hengailla ja käydä Rakkauden polulla piipahtamassa ja tietenkin nauttia ruokapöydän antimista. Matka loppui kuitenkin aika nopeasti, sillä miehellä oli viikolla mennyt olkapää sijoiltaan ja kipu alkoi vaivata kovasti ja viimeinen naula lyötiin arkkuun, kun metsäreitillä Härdellin kimppuun kävi hyttyset. Poika kun on allerginen pistiäisille, niin pistojäljet pullistuivat suuriksi ja olo oli kaamea. Ei auttanut mikään helpotus, kotiin oli lähdettävä. Härdelli nukahti matkalla, mikä oli oikein hyvä asia.
Mutta sitten iloisiin asioihin. Vaikka merisavu oli nielaissut koko sataman, niin lämpöä kyllä piisasi, ihmisiä virtasi joka puolella. Päivän kohokohta oli tietenkin Ravintola Makasiinin juhannus päivällinen. Itse halusin kiertää kirppareita, mutta ne sitten jäi, kun lähdettiin niin myöhään Helsingistä liikkeelle. Leirihommat vielä vähän väsytti minuakin.
Yksi asia ällötti ja se oli se, että karavaanarit kävivät tarpeillaan näköalapaikan alla, josta on suora näkyvyys heidän toiminnoilleen ja kun se tarpeilla käynti ei riittänyt, niin heiteltiin vessapaperit pitkin luontoa. Ällöttävää!
Ravintola Makasiini
Ravintola Makasiini avattiin vuonna 1999 vanhaan rantamakasiiniin, näin kertoo heidän kotisivut. Tavoitteena on myös saada lähituotettua ruokaa tarjolle, mikä sopii meidän ajatukseen hyvin. Sisustus sopii loistavasti merelliseen maailmaan ja sisustus myös kunnioittaa vanhaa. Miljöö on varsin ihana ja kun ulkopuolella käveli katua pitkin, tuli hiukan sellainen fiilis kuin olisi Visbyssä.
Aina kun lähtee lyhyellekin reissulle, kannattaa varata pöytä valmiiksi sieltä mistä haluaa. Näin varmistaa sen, että tosiaan pääsee kyseiseen ravintolaan. Ihan viime tinkaan ei kannata tosin sitä jättää, ettei pöytä mene sivu suun. Me saimme nippa nappa pöydän varattua edellisellä viikolla, silloin jo aikoja oli enää vain muutama. Tosin meille sopi hyvin tuo kello 15.00 kattaus.
Ravintola maksiini on ihana paikka, henkilökunta pitää todella hyvää huolta asiakkaista ja ruoka maistuu erittäin hyvälle, kelpaa siis vähän ronkeliinkin makuun. Meille kerrottiin merisavusta, joka on haihtumissumun muoto. Merisavua muodostuu silloin kun ilman ja veden lämpötilaero on vähintään 15 astetta. Ihanaa nippelitietoa ja oppi uuden terminkin.
Lisää voit lukea Ravintolan omilta sivuilta, klikkaa tästä.
Seikkailu Hangossa
Koska vierailu jäi niin lyhyeen, emme juuri päässeet tutustumaan Hankoon kuin hyvin pieneen osaan. Ihmisiä oli paljon joka puolella, juhannusta kuitenkin vietettiin aika rauhassa. Iloisia ihmisiä siellä täällä ja perheitä piknikillä kallioilla ja rannalla. Tänä vuonna ei Hangossa juurikaan juhannusjuhlia järjestetty, kaikki oli ilmoitettu peruutetuiksi. Olisikin kiva joskus nähdä Hangon juhannusjuhlat. Vaikka kunnon juhlat olivat unohdettu, niin oli kiva katsella juhlivia ihmisiä, omat kemut ja omat hauskat hetket riitti.
Mutta tosiaan reissu loppui nopeasti kun mentiin metsään ja kallioille tepastelemaan. Ehkä ensi kerralla pääsen sitten tutustumaan Hangon second Hand -tarjontaan sekä vähän nähdä kaupunkia muutenkin, eikä vain ranta-aluetta, joka on muuten aivan ihana. Tällaiset lyhyet piipahdukset ovat kivoja, koska se jättää nälkäiseksi. Kotimatkalla muisteltiin viime vuoden road trippiä Raaseporissa, ihana Tammisaari sekä Raaseporin linnanrauniot ja Fiskarsin ihana kylä.
Nautinnollista lauantaita kaikille!
Eläinleirillä
Eläinleirillä kuulee kukon kiekumista heti aamutuimaan, lampaan määkimistä ja hevosten hörinää. Eläinleirillä matkustaa maatilan maailmaan, kokemaan ja oppimaan asioita, joita ei kaupungissa koe, eikä oikein opi.
Eläinleirillä
Hevonen ravaa edessä ja kärryt kolisee hiekkatietä vasten. Suljen silmäni ja matkaan aikaan, jolloin olin itse nuori ja haimme naapurista maitoa hevoskärryillä, maitotonkat tärisi ja kolisi takana kun ravattiin tuulen mukana naapuriin. Tällä kertaa ei kuitenkaan haettu maitoa naapurista, vaan nuoret saivat tutustua kärry ajeluun, käytiin katsomassa poroja, yksi poro nähtiin, pikkuporo, joka tuli katsomaan saisiko herkkupalaa.
Leirillä päästään tutustumaan leirielämään oikein kunnolla, leikkien ja grillaillen, ainakin iltaisin. Muulloin hoidetaan eläimiä, syödään itse tehtyä ruokaa ja pelataan ohjaajien kanssa vaikka Ligrettoa majoitustilan lattialla, kun ulkona paukkuu ukkonen ja vettä tulee kuin saavilla kaadettaisi. Helteellä taas maataan pitkin pihaa ja juodaan vettä saavi tolkulla. Päivän kohokohta on ratsastus ja jono kasvaa, jokainen toki pääsee ratsastamaan. Jokainen joka haluaa. Itse myös kapusin hevosen selkään, mutta se ilo loppui lyhyeen, kun paarmat hyökkäsi kimppuun kuin sika limppuun ja kun jalka kuumottu ja porotti, oli pakko hypätä alas toipumaan kauhun hetkistä.
Kanniston kotieläintila
Kanniston kotieläintila on autenttinen kokemus monin tavoin. Näin leirin muodossa nuoret pääsevät näkemään todellista maatilan elämää, jota eivät välttämättä koskaan pääse näkemään. Parastahan on se, että pääsee tutustumaan eläinten hoitoon ja kuulee myös mitä eläimiä tilalla on. Nuoret saavat hoitopuput, joita hoitavat koko leirin ajan. Ja niitä tosiaan hoidetaan ja rakastetaan kovasti. Lähtöpäivänä otetaan kuvia monen monta ja muistellaan miten ihana se oma pupu oli.
Kanniston tila on ihan oikea vanhanajan maatila, jossa itsekin olen lapsuuttani päässyt viettämään, en tosin täällä vaan Nousiaisissa. Tilan toimintoihin kuuluu esimerkiksi ratsastus, hevosajelu, vuohen lypsäminen, voit lähteä myös opastetulle luontopolulle tai nauttia grillikatoksen alla herkkuja. Parasta on se, ettei tilalla ole tuotantoeläimiä.
Tutustu tilaan tästä linkistä, voit myös seurata tilan kuulumisia Instagramissa.
Eläinleiri on minun vuoden kohokohta, ei vain nuorten vuoksi, vaan myös itse vuoksi. Saan palata omaan nuoruuteen, maatilan maailmaan, jossa itsekin olen päässyt tekemään maatilan hommia. Hei taas Kannisto, ensi kerralla nähdään!
Ihanaa torstai iltaa kaikille!


8






















