Mikä on Junk journal?
12
Minulta on nyt kyselty monta kertaa, että mikä on junk journal? Kysyin tuossa jokin hetki sitten Instassa, että haluaako seuraajani tietää mikä se on ja koska kyllä vastauksia tuli monta, niin aletaan tutustua tähän ihanaan asiaan kuin junk journal. Se on oikeasti ihana asia ja jokainen tekee juuri sellaisia joista pitää.
Yksinkertaisuudessaan junk journal on itse tehty päiväkirja. Mutta nykyään tämän päiväkirjan voi tehdä niin monista eri asioista, ettei aina päiväkirja enää näytä siltä, että se on valmistettu roskasta, vaan uusista ihanista ja romanttisista asioista. Minunkaan päiväkisrjat eivät ole ihan suoranaista roskaa, vaan muokkailen roskan aina vähän toiseksi, jos vain siihen kykenen.
Mikä on Junk journal?
Ohjeissa sanotaan, että junk journal on tietyn kokoinen, mutta itse olen tehnyt vähän minkä kokoisia tahansa ja moneen tarkoitukseen. Useimmiten päiväkirja kasvaa sen mukaan kun sitä kirjoittaa, mutta jotkut tekee ihan valmiiksi asti päiväkirjan ja myy sen herkkuineen päivineen. Kun aloin harjoittelemaan päiväkirjan tekoa, niin tein pari kirjaa alusta loppuun. Kirja, joka minulla on nyt tällä hetkellä käytössä oli alunperinkin ehkä liian suuri ja nyt se pursuaa ulos, joka ei ole ihan hyvä asia tässä hommassa.
Tarkemmin kun alamme puhumaan junk journalista, niin se on itse tehty kirja, jossa käytetään kierrätyspapaperia, roskiakin, esimerkiksi maitopurkkeja, paperipusseja, kaikkea mikä sinua itseäsi puhuttelee. Itse teen kannet yleensä muropaketista tai jostain muusta vastaavasta. Mielikuvitus on vain rajana kun alat ensin kerätä materiaalia ja tietenkin kaikki lähtee kirjan sivujen sitomisesta. Junk journalissa se helppohomma, koska voit isolla neulalla ja kalastajalangalla ommella sivut kansiin.
Jotkut saattavat käyttää kansina vanhojen kirjojen kansia ja se on myös mahtava idea monin tavoin. Itse tykkään tehdä kannetkin. Mutta suosittelen sitä, että jos laittaa paljon sivuja, niin sitoo osia monta, kuin että yhdistää kaikki sivut yhteen. Sellainen kirja ei oikein pysy kiinni millään tavoin ja kun kirjoitat kirjaa, se vain suurenee.
Minun kirjani
Olen tehnyt kotona viisi kirjaa ja töissä yhden näytteen. Kaikki ovat erilaisia ja kaikki on tehty eri tarkoitusta varten. Näytekirjakin on tehty ihan eri tarkoitusta varten, se on enemmän sellainen matkapäiväkirja, kuin tavallinen junk journal. Olen hyödyntänyt pitkälle myös kaikenlaiset paperinjämät. Niistä saa kivasti tehtyä vaikka muistilappusia. Nämä lappuset voi ommella siksakilla ompelukoneella ja repäistä käyttöön jos haluaa. Tai voi vain kirjoittaa joitain pikkujuttuja lappujen sivuille. Jämistä ja roskista saa myös ihania koristeita. Paperia voi värjätä kahvilla tai teellä tai mausteilla. Kaikkea sellaistakin kannattaa testata. Käytä vesivärejä, tai muita maaleja, jos sinulta löytyy.
*****
Älä tee näin:
Minun ensimmäinen kirjani on juuri sellainen hyvä esimerkki siitä, mitä ei kannata tehdä. Laitoin vain yhden niteen ja liian monta sivua siihen. Yleensä riittää yhteen niteeseen maksimissaan 12 sivua ja vähintään seitsemän. Jos laittaa likka kirja alkaa pursua ja kannet taittua niin, ettei sivut pysy ehjänä. Näin siis minun ensimmäinen kirjani epäonnistui, on kyllä tällä hetkellä ainut kirja, jota käytän.
Mihin käyttöön kirja on?
Tämä on päiväkirja, johon voi taltioida muistoja, kirjoittaa ja liimailla kaikkea ihanaa, kuten kuvia yms. Minun ensimmäinen kirja täyttyy vaateasioista, kuten make nine -haasteen seurantaan liittyviä juttuja, kirppisjuttujen seurantaan ja ostokäyttäytymiseen, ompelujuttuja yms. Kaikki mikä liittyy tähän minun harrastukseen. Säästän nyt kaikki kuitit kirppiksiltä ja jos pitää ostaa jotain kankaita ja näin seuraan paremmin hankintojani ja voin helposti tehdä muutoksia ostokäyttäytymiseeni.
Mitä laittaa kirjan sisälle?
Ihan mitä ikinä haluat, netistä voi tulostaa myös kalenterin sivuja, jos haluaa tehdä kalenterin, voi tulostaa myös kuviollisia papereita, joita laittaa kirjan sisälle, tehdä paperisilpusta kaikenlaisia ihania härpäkkeitä sivuihin, kirjekuoria taskuiksi ja vaikka ja mitä. MItä ikinä haluaakaan.
Miksi teen päiväkirjan itse, enkä osta valmista?
Koska tää on oikeasti ihan huippu kivaa ja harjoittelen tätä ihan sen vuoksi, koska kesällä pidän aiheesta kurssin nuorille. Nämä ovat myös niin ihanan persoonallisia ja voit tehdä tällaisen ihan mitä tarkoitusta varten tahansa. Minulla on yksi päiväkirja tehty matkailuun sopivaksi, siihen tulee meidän kesämuistoja, jos päästään kiertämään hiukan Suomea, ulkomaille tuskin on asiaa vielä.
Nautinnollista viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Pörröneule kevään kylmiin hetkiin
Kyllä, aina tarvitaan Pörröneule kevään kylmiin hetkiin. Kevät kolkuttelee ovella, olen tilannut kevään jo tänne, jotta pihan voisi laittaa ja kölliä siellä aina kun on hetki aikaa. Koronatilannekkin tuntuisi paljon valoisemmalta, kun ei seinät rajaa liikaa elämää. Olla ja köllötellä ja pitää jälleen pitkästä aikaa neulelivejä. Niitähän tuossa kesällä ja alkusyksystä tuli tehtyä jonkin verran. Ei pelkästään Instaan, vaan ihan eri Face ryhmissäkin. Se oli hauskaa puuhaa, ainakin silloin. Ei tiedä millainen vastaanotto niille olisi tällä hetkellä. Ulkona vaan olisi kivaa papattaa, sisällä on liian kova härdelli koko ajan.
Tämän muutaman kuukauden aikana on tullut neulottua valtavasti, ihan siitäkin syystä, että tuo ompelukone on ollut pitkään rikki ja odottaa huoltoon menoa. Hetken oli varakone, joka sekin meni hajalle. Oikeastaan kyseinen kone oli hajalla jo alunperinkin, mutta sillä sai ihan hyvin vielä ommeltua hetkisen. Mutta nyt ei auttanut edes kaunis juttelu, kun sanoi sopimuksensa irti. Sitä konetta ei kannata edes korjata enää. Minun oma rakas kone odottaa edelleen ompelukoneiden lääkäriin menoa, mutta onneksi olen saanut tilalle koneen, jolla ommella. Joten neulominen on hivenen jäänyt.
Pörröneule kevään kylmiin hetkiin
Aikanaan kun muutimme Helsinkiin, päädyimme ihanaan Oulunkylään, olen edelleen ogelilainen ja kaipaan kovasti alueelle takaisin. Mutta se on eri tarina…Oulunkylän ostarilla on käsityöläisen herkkukauppa, nimittäin Lankamaailma ja kun olin Oulunkylän nuorisotilalla suorittamassa näyttöjäni, niin minun tuli aina käytyä nappaamassa jokin lankakassi kainaloon. Näin näitä lankoja on ja paljon edelleen. Jos kaikesta meinaa jotakin tehdä, niin hommaa riittää moneksi vuodeksi.
Yksi lanka, jota minulta löytyy edelleen kassillinen on tämän artikkelin lanka on Cevec Delano -lankaa, joka on aivan ihanan pehmeää hattaraa. Lanka on keinokuitua ja monet eivät sitä huolisi, itse tein poikkeuksen tämän langan kanssa, sillä lanka on todella ihanaa.
Lanka sisältää:
- 80% akryylia
- 10% villa
- 5% mohair
- 5% alpaca
Langoista on valmistunut kaksi neuletta ja yksi kaulahuivi. Kysesesta kilon kassista on jäljellä sen verran, että saan vielä unisukat itselleni. Mutta minulla on toinen kilon pussi vielä avaamatta. Ja samaa väriä. Minulta löytyy myös vihreänsävyisenä samaa lankaa, mutta sitä oli vain muutama kerä ja niistä on tehty aikanaan ylipolven sukat.
Vaikka tämä malli Moda 7/2012 on lyhythihainen, on paita siitä huolimatta erittäin lämmin. Hyvin tarkenee tämä paita päällä myös talvella, vaikka olenkin vilukissa ja normaalisti tarvitsen paljon lämmikettä kun lämpötila tippuu nollan alapuolelle.
Turkishattu ja ilmaisosasto
Yksi lempihatuistani on kuvissa vilahtava turkishattu, jonka olen ostanut ensimmäiseltä Tallinnan matkaltani 2013, vanhan kaupungin käsityöliikkeestä. Ihastuin silloin myös samanlaiseen neuleponchoon, jonka ostin itselleni joululahjaksi 2018 kun vietimme silloin joulun Tallinnassa. Tämä myssy ei kuitenkaan ole aitoa kokonaan, sisällä on kyllä lampaan villaa mutta ulkopuoli on keinokuitua.
Kuvissa vilahtaa myös harmaat suorat housut, sekä valkoinen villakangastakki. Nämä molemmat vaatteet ovat löytyneet Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja ovat olleet todella kovassa käytössä. Tänä talvena tosin takki on saanut levätä henkarissa, koska on muitakin takkeja, joita pitää käyttää.
Hihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi