Karpaloleipä
8
Pimpeli pompeli tuitelituitui
Tänään tulee ulos aivan ihanan herkullisen hävikkileivän resepti, nimittäin herkullinen karpaloleipä valloittaa meidän perheen syksyä. Meillä on aina jotakin kaapissa mistä saa taiottua vaikka mitä herkullista leivän tynkää tai sitten jotakin ihan muuta. Tykkään laittaa leipätaikinan joukkoon kaikenlaista kuten vaikka juuri kuivattuja karpaloita tai siemensekoituksia tai pähkinää. Meillä kun useasti käy niin, että pussien pohjalle jää kaikenlaista ja ne on hyvä saada pois kaapin perukoilta, parempi vatsassa kuin kaapissa. Karpalot on muuten mahtava lisä leipätaikinaan, suosittelen kokeilemaan.
Ruokahävikin hyödyntäminen on meillä sydämen asia ja vaikka tällä hetkellä olen aika vähän ehtinyt itse pyörimään kyökissä, niin asia on aina mielessä. Miten saada hyödynnettyä kaikki ylijäänyt mitä kaapissa on.
Tästä syystä kysynkin teiltä nyt, että meneekö paljon ruokaa roskiin vai teetkö ylijääneestä jotakin?
Minä itse nautin kovasti siitä, että voin hyödyntää mielikuvitustani myös kyökissä, ei vain ompelun saralla. Jos aikaa olisi enemmän, niin blogissakin olisi enemmän hävikkivinkkejä. Mutta tästä linkistä löytyy vanhempia ideoita, joita voitte hyvin hyödyntää kotona.
Karpaloleipä
Karpaloleipä on suosikkileipäni, kun sinne laittaa joukkoon herkullisia aineksia, on olo mahtava kun on saanut yhden palan syötyä. Kannattaa ihan rohkeasti hyödyntää myslit sun muut leipään. Meillä kun ei kukaan syö mysliä mutta jostain syystä sitä aina ilmestyy kaappiin. Joku sitä kantaa kotiin.
Tarvikkeet:
- 6dl vettä
- 1/2 pss kuivattuja karpaloita
- noin 1 1/2 dl mysliä
- 2 pss kuivahiivaa
- 1rkl hunajaa
- 2tl merisuolaa
- 5dl sämpyläjauhoja
- 7-8 dl vehnäjauhoja
Tee näin:
- Lämmitä vesi kädenlämpöseksi. Sekoita kuivahiiva osaan jauhoja, kaada lämmin vesi kulhoon ja lisää hunaja, suola, karpalot ja mysli, sekoita. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa takina tasaiseksi.
- Anna taikinan kohota leivinliinan alla noin 40 minuutti.
- Jaa taikina noin kahteen palaan ja leivo paloista kaksut patukat. Laita patukat leipävuokiin. (leivinpaperilla vuorattuihin).
- Anna leipien kohota leivinliinan alla 40 minuuttia ja laita uuni kuumenemaan 220-asteeseen.
- Paista leipiä uunin alimmalla tasolla noin 25-30 minuuttia.
Rerkullisen leivän salaisuus piilee siinä, että se on raukkaudella tehty. Annettu sille aikaa kasvaa ja kehittyä ja sitä on vaivattu hitaasti mutta varmasti. Se on maustettu niillä mausteilla, jotka tekee sinut iloiseksi, ne maut, jotka tuo nautinnon tunteen koko vartaloon.
Herkullista viikonloppua kaikille!
Pikku tilkuista hiusdonitsit
Tämä postaus ei ole ohje, miten hiusdonitsi tehdään, vaan tässä kerrotaan se, että on mahdollista tehdä pikku tilkuista hiusdonitsit. Se on oikeastaan aika hauskaa puuhaa ommella ensin eri tilkkuja yhteen ja sen jälkeen tehdä niistä hiusdonitseja. Näitä voi tehdä vaikka myös lasten kanssa, lapsen tosin on näitä tehdessä osattava jo hiukan ommella, sillä näiden teossa on pikku haasteensa. Ne on pieniä, mutta kuitenkin. Tällä hetkelläkin minulla odottaa työpisteellä pino tilkkuja, jotka päätyy hiusdonitseiksi piakkoin.
Nämä ihanat donitsit ovat pieniä ja hyvin kesäisiä. Seuraavat ovatkin hiukan syksyisempiä tai ehkä enemmän talveen sopivia. Kaikilla kankailla voi näitä tehdä, ihan kaikilla. Neuleet, trikoot, puuvillat, pellavat. Kokeile kaikkea ihan reilusti. Minun kesäiset hiusdonitsit on tehty viskoosikankaiden jämistä, joita jäivät yli tuossa viime vuotisessa kassiprojektissa. Kassiprojektin tuotokset ovat kaikki hyvin romanttisia ja kukkaisia. Mutta se oli sen kesän juttu. Tilkkuvaatteet ja se, että mennään yli oman mukavuusalueen. Katsotaan mihin suuntaan mennään kun saa vapaat kädet ja kassillisen materiaalia.
Pikku tilkuista hiusdonitsit
On ollut hauska seurata sitä, että muoti kiertää ympäri ja ne muoti-ilmiöt, jotka olivat omassa nuoruudessani se juttu on jälleen täällä. Hiusdonitsit on yksi erittäin hyvä esimerkki siitä, kuten nuo ihanat kasari neuleet, joissa on käytetty erilaisia lankoja yhteen paitaan. Hiusdonitsit ovat olleet aina meikäläisen iso suosikki. Ne on ihan parhaita käyttää hiuksissa, en muista niin tykkää. Parastahan näissä on se, että näitä voi tehdä ompelemalla, virkkaamalla ja neulomalla. Kaikki käy, mikä itselle on paras. Minulle parasta on se, että nääm miten paljon voin hyödyntää jämiä. Se on minulle ihan parasta.
Omat hiusdonitsit on tehty kaikenlaisista jämistä, hyödynsin siis niin leikkuujätteen, sen pikkuruisen kokoisen sekä eri tuunauksista ylijäänyttä materiaalia myöskin, kuten kuminauhat. Näin pystyin hyödyntämään paljon sellaista, jota harvoin tulee käytettyä uudelleen. Kyllä, tuo ohut kuminauha jää useasti pyörimään jämälaatikkoon, unohtuu sinne mutta nyt sillekin on helposti käyttöä.
Oletko sinä jo mukana hiusdonitsi villityksessä?
Minulta on pyydetty ohjetta näihin ja varmasti tässä jossakin kohtaa voisin tehdä ohjeen myöskin. Näihin ommeltuihin siis. Näitä voi tehdä niin monin eri tavoin enkä teidä mikä näistä tavoista olisi se kaikkein helpoin, mutta jos pari ohjetta tekee niin jokainen voi niistä sitten päättää mikä sopii itselle kaikkein parhaiten.
Ihanaa päivää kaikille!