Kun oma maailma murskaantuu
14
Eilen oli kova myrsky ja annoin myös oman maailmani murskaantua ympärilläni. Kun oma maailma murskaantuu, tuntuu kuin mistään ei saisi enää kiinni, kaikki vain valuu hiekkaan. En tiedä onko se tunne jotakin kriiseilyä, vai iskeekö nyt kaikki vasten kasvoja, kun tilanteet rauhoittuu? Olo on sellainen, että haluaisin sukeltaa omaan pieneen maailmaan piiloon kaikelta ja olla siellä niin pitkään kuin tarve vaatii. Mutta valitettavasti perhe tarvitsee minua, työssä tarvitaan minua. En voi piiloutua, vaikka miten haluaisiankin. Vai voisinko sittenkin?
Aina ei voi olla se, joka järjestää, joka tukee, joka on se vahva tukipylväs joka seisoo tukevasti kiinni juurissaan. Varsinkin jos joku nakertaa niitä juuria koko ajan irti ja lopulta oma itsetunto on murskattu pieniksi palasiksi ja heitetty virtaavaan jokeen. Kun olet myös tunteva ihminen, et mikään robotti. Mutta kun odotukset on juuri päinvastaiset.
Syysmyrsky pysäytti ja antoi ajatuksia, avasi tuuliset ovet auki ja heitti minut suoraan myrskyn silmään. Ukkosen pauke ja salaman avatessa taivaan todellisuus iski niin lujaa vasten kasvoja, ettei sitä päässyt pakoon ollenkaan. Nyt kun maailma tyyntyy ympärillä, oma sisin kuohuu.
Kun oma maailma murskaantuu
Millä tavoin maailma on murkaantunut? Siihen on monta erilaista syytä, pieniä puroja, joista on kasvanut suuri joki ja se joki virtaa kovalla vauhdilla moneen suuntaan. En tahdo millään saada oikeasta laidasta kiinni ja saada jokea hetkeksi hiljentymään tai parempi olisi, jos se hetkeksi pysähtyisi. Olen joen keskellä virran vietävissä, sinkoan sinne tänne osuen välillä rantatöyräille, satuttaen itseni voimakkaasti.
Miksi kuvittelen, että maailmani murskaantuu?
Kevään aikana on tapahtunut niin paljon asioita, jotka ovat vieneet voimat ja mitä kuohuntaa on perheessä, se tietenkin verottaa oman osansa. Todella paljon negatiivista, joka on pyyhkinyt iloisen ja energisen Melissan pois ja tilalle on tullut aavemmaisen vakava ja surullinen Melissa. Sellainen, joka minä en oikeasti ole.
- Olenko tarpeeksi hyvä äiti? Teenkö työni tarpeeksi hyvin? Olenko hyvä puoliso? Annanko tarpeeksi tilaa virheille? Tekeekö se minusta huonon, jos en ole kaikessa mihin ryhdyn aina hyvä ja tee kaikkea täydellisesti?
Minulla ei ole haluja olla kaikessa paras, silti joka kerta soimaan itseäni todella paljon, jos en ole suoriutunut asioista täydellisesti, joskus tunteettomasti. Tunteilla kun ei ole oikein sijaa, jos haluaa saada täydellisen tuloksen. Miksi kirjoitan näin ja kerron teille, ettei kaikki ole nyt kauhean hyvin? Koska se helpottaa omaa oloani, saan purettua jonnekkin ja ehkä löydän tätä kautta myös takaisin pikku hiljaa sinne missä minun paikkani on. Ehkä arjen harmaus saattaa raottaa hiukan verhoaan ja saan ihanan auringonsäteen ohjaamaan minua eteen päin.
Elämä tuo ja se ottaa, joskus vaan se ottaminen on enemmän esillä kuin tuominen ja saaminen.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Ihanan tunnelmallinen Relove
Helsingissä on valtava määrä kirpputoreja mutta ne eivät ole sellaisia kuin tämä paikka. Ihanan tunnelmallinen Relove tarjoaa kokonaisvaltaisen kokemuksen herkullisine leivoksineen ja lounaineen. Samalla voit rauhassa etsiä kirppiksen puolelta niitä hyvää fiilistä tuovia löytöjä. Relove on kuin kaverin olohuone, jonne voit tulla nauttimaan päivästä, samalla sukeltaa kaverin vaatekaappiin nappaamaan sieltä sellaisia vaatteita, joita kaveri ei enää pidä.
Relovessa voit myös myydä omia vaatteitasi, joilla et mitään tee. Tutustu tähän ihanaan paikkaan tästä. MIheni, joka on kova kirppistelijä itsekkin halusi viedä minut kokemaan Töölön kauniin ja valoisan myymälän.
Ihanan tunnelmallinen Relove
Tulet ovesta sisään ja näet heti pienen pöhinän, joka on päällä. Puheensorina kantautuu kahvilan puolelta, kun kauniit ihmiset juttelee iloisesti ja hento kilinä rytmittää kauniisti kuin heleä musiikki, kun haarukka kilahtaa vaimeasti posliinia vasten. Kirpparin puolella ihmiset pyötii rekkien välissä kuin pienet herhiläiset, etsien mettä. Pieni jono on sovituskoppien edessä ja ihmisiä vilisee vaatteita kainalossa sinne tänne. Joka puolella on ihanan valoisaa. Aurinko kutittelee kauniisti ikkunoita, tuoden kauniin kesäpäivän valon koko myymälään.
Myymälässä on lämmin, se on totta. Se ei kuitenkaan haittaa kun suunnistan rekistä toiseen, etsien jotakin tiettyä vaatetta, joka olisi minulle sitten se vaate, joka tuo iloa minun päälläni. Ja niitähän sitten lopulta löytyy kaksi kappaletta. Kaksi paitaa, jotka lisää iloa syysvaatteideni joukkoon. Enenmpää en tarvitse.
*****
Molemmat paidat ovat olleet jo päällänikin, mutta vain toisesta olen ehtinyt ottaa kuvat. Tähän paitaan yhdistin kirpparilta löydetyt valkoiset farkut sekä Kierrätyskeskuksesta löytyneet puukengät. Rakastan puukenkiä ja niitä onkin muutamia läytynyt kirppiksiltä. Yleensä puukengät ovat joko todella huonossa kunnossa, tai sitten käyttämättömiä. Puukengissä suosin ruotsalaisia tai suomalaisia merkkejä, vaikkakin löytyy minulta sitten muutama muukin. Asusta on tulossa erillinen postaus pian.
Kahvio
Kun vihdoin olin kiertänyt myymälän ja maksanut ostokseni, oli aika siirtyä ihanaan kahvilaan. Pienen mietinnän jälkeen suloisen makea herkku päätyi lautaselleni, tuoremehu ja miehelleni pulla ja kahvi. Näiden herkkujen kanssa nousimme muutaman rappusen ylös kahvilan takaosaan, joka aukeni ihanaksi paratiisiksi. Löysimme mahdollisimman takaa, sen viimeisen pöydän, joka oli suloisesti laitettu ikkunan eteen. Se oli meidän herkkunurkka, jonne piilouduimme muilta. Tässä saimme istua ja höpötellä rauhassa ja ihastella kahvion satumaailmaa.
Tämä on sellainen myymälä, joka kutsuu tulemaan paikalle uudelleen ja uudelleen. Voit tehdä pieniä täsmä ostoja kaappiin ja samalla nauttia herkuista kahvilassa. Tai vain jompikumpi. Mikä milloinkin miellyttää. Itse tykkään Töölön myymälästä eniten, vaikka on myös Fredan myymäläkin ihana. Relove on kokemus, joka ei unohdu!
Asuni
Lopuksi on kerrottava vielä asustani, tietenkin. Mekkoni olen tehnyt vuosia sitten Kaava löytyy Sömnads Magasine 3/2011. Laukkuni on myös itse tehty. Mekon sekä laukun olen postaunnut tänne aikaisemminkin ja halutessanne, voitte tietenkin käydä katsomassa niistä enemmän. Mekko on minulle hyvin rakas ja vaikka ihan joka kesä sitä ei tule käytettyä, niin siltikin se odottaa kiltisti, milloin pääsee jälleen päälleni. Tämän mekon kanssa tärkeää on oikea hetki ja nyt oli jälleen se oikea hetki laittaa mekko päälle.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: