Vanhaan blogiin jäi iso määrä erilaisia hauskoja tuunausideoita ja jälleen kerran siirrän yhden hauskan vinkin teille tänne puolelle. Nappaa vinkki talteen ja kokeile tehdä itsellesi helppo ranta-asu isosta huivista. Tämä tuunaus on oikeasti todella helppo juttu ja onnistuu varmasti kaikilta, vaikkei olisi ompelutaitoa niin paljoa. Tällaisia voi tehdä myös pitsisistä pöytäliinoista tai oikeastaan mistä tahansa, joka on tarpeeksi ohutta materiaalia.

Nyt pääsee myös hakemaan uutta materiaalia kirppareilta. UFF on hiljalleen availlut oviaan ja perjantaina aukeaa Kierrätyskeskuksista neljä liikettä. Nihtisilta, Suomenoja, Kyläsaari sekä Koivukylä avautuvat. Tarkoituksena olisi minunkin mennä käymään Nihtisillassa. Toki varovaisuuteen pitää edelleen kiinnittää huomiota ja muistaa turvavälit.

Nappaa vinkki

Minulla pitää aina olla jotakin suojaa iholla kun olen rannalla, muutakin kuin aurinkorasvaa. Tarvitaan ihanan kevyitä vaatteita, joilla suojata erittäin herkkää hipiääni. Ihoni kuuluu kuuluisaan riskiryhmään ja on aika itsestään selvää, että haluan suojautua mahdollisimman hyvin.

Tarvikkeet:

• suuri ohut huivi tai pitsinen pöytäliina
• Koristenauhoja
• vyö tai tee punottu vyö
• pitsinen liina
• lasihelmiä

Tee näin:

• Leikkaa huivin keskelle aukko, huolittele aukko ja kiinnitä siihen vaikka koristenauha.
• Ompele koriste etuosaan.
• ompele helmiä koristeeksi.
• Taita huivi tarkkaan puoliksi ja merkitse sivuille kohta, johon ompelet napinlävet.

Ei tämän kummoisempi. Helpommalla aina pääsee, jos huivissa on jo valmiiksi erilaisia kuvioita tai rimpsuja roikkumassa. Silloin ompelu vähenee ja saat näyttävän kaftaanin pienellä vaivalla. Varsinkin, jos tekee kaftaanin pitsisestä pöytäliinasta, ei tarvitse ommella kuin pääntie sekä napinlävet. Huivikaftaaneista tulee todella näyttäviä ja kauniita ranta-asuja, joilla voi istahtaa myös ravintolan terassille nauttimaan lasillisen kylmää juomaa.

Itse tykkään pukea juurikin näitä kaftaaneita päälleni rannalle suojaamaan itseäni. Toki muitakin suojaimia käytän, mutta näistä tykkään todella paljon ja koska nämä lyhyemmät kaftaanit ovat vielä niin kauniita, että näillä kehtaa liikkua paikasta paikkaankin. Ei tarvitse olla missään piilossa pälyilemässä. Koska minulle on täkeää se, että minulla on vaatteita eri tarkoituksiin, niin siksi vaatemäärätkin ovat isoja. Rannalle minulle on ihan erilaisia vaatteita mitä sitten kesäiselle kadulle kaupungissa. Minulle tämä asia on hirmuisen tärkeä, että voin pukeutua sen mukaan missä olen ja on muutamia erilaisia vaatteita ja tyylejä siihen tarkoitukseen. Ranta-asuja minulla nyt ei kovin montaa erilaista ole, mutta on niitäkin ihan tarpeeksi erilaisia. On pari kaftaania, muutama isompi tunika yms. Kaikkea siis kyllä löytyy.

Ranta-asuuni kuuluu myös aina huivi tai hattu. Isolierisiä hattuja suosin ja niitä myös löytyy kesäversioina muutama. Kaikkein rakkain hattuni on kuvassa oleva hattu, jonka olen ostanut Kazimierzista vuonna 2011. Se reissu teimme mieheni kanssa ihan kahdestaan. Se oli se matka, jolloin sain tahtoa taistella sairautta vastaan vielä sen viimeisen kerran. Matkan tarkoitus oli olla häämatka ja minulle se viimeinen matka. Mutta eihän se ollut, ja tuon vuoden jälkeen on kazimierzissa oltu useamman kerran.

Vinkki: Tee kaftaani pitsipöytäliinasta

Niin kuin tekstissä olen monasti jo maininnut, että tämän kaftaanin voi tehdä muistakin asioista kuin isoista jättihuiveista. Esimerkiksi ihanan romanttisen kaftaanin saa tekemällä se pitsisestä pöytäliinasta. Voin nähdä tämän päälläni jossakin kauniin kartanon rannalla, alla on vintageuimapuku, suuri valkoinen lierihattu ja olkilaukku. Odottelen veneretkelle lähtöä, tarkoituksena kiertää lähisaaria pienellä veneellä. Näin minun vaatteet kertovat omia tarinoitaan. Siihen asti kuvitteellisia kun alkavat kokea elämää itse. Suloinen ja ilmava pitsi hulmuaa tuulessa….

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Lue myös:

Käsityön teemavuosi – Rannalle

Tätä hetkeä on kaikki odottaaneet, tätä hetkeä kun rajoitukset katoaa, kun koulut avautuu ja kun elämä alkaa normalisoitua. Tätä olen niin kovasti odottanut, myös sitä, että pääsee tekemään tätä työtä niin kuin ennen. Pääsee retkeilemään, nauttimaan elämästä, sellaisena kuin se on. Tosin, ei tämä meidän elämä juuri muuttunut koronarajotteiden myötä. Toki poika joutui jäämään kotikouluun ja meidän työ siirtyi digitaaliseen muotoon, sekä jalkautumisia tehtiin koko viikko aina. Nyt on ihanaa odotella kesätoimintojen alkamista, pääsee vihdoin tekemään töitä niin kuin sitä tehdään oikeasti.

Minulle rajoitusten poistaminen tarkoittaa vapautta. Vaikka meillä ei juuri elämä muuttunut, niin ahdistus oli suurta kun ei vaan voi mennä ja tulla miten tahtoo, kun kaupat sulkee ovensa, kun ravintolat sulkee ovensa, matkustaa ei saa yms. Tokikaan vieläkään ei voi lähteä matkalle, mutta siitä huolimatta minulla on jo suurin ahdistus ohi, sillä korvaavaa matkustelua on meidän perheessä alettu suunnitella.

Kun rajoitukset katoaa

Mitä suunnitelmia meillä siis on kesän varalle? Lomaahan minulla ei ole kuin viikko, mutta siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Retkeilyä ja pyöräilyä olisi tarkoitus tehdä enemmän mitä ennen, mutta matkailu rajoittuu ihan vain Uudenmaan alueelle. Täällä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että kesä menee kyllä siihen. Lähimatkailuun. On alueita, joita en ole koskaan nähnyt, joten tämä tekee kyllä todella hyvää.

Mitä teen heti kun ravintolat avaavat ovensa? Nappaan pyörän ja polkasen Halitalan tilalle syömään grilliruokaa. Nauttimaan kesäpäivästä ja ehkä pulahdan myös Vantaanjokeen uimaan. Se olisi kyllä mahtavaa. Sen jälkeen Tuomarilankylän kartanolle jäätelölle. Siinä olisi täydellinen päivä, jälleen. Tosin nyt on ne hetket käsillä, kun kiivetään Vuosaaren huipulle, katsellaan miten eluetta on saatu jälleen rakennettua yms. Niin paljon kaikkea, mitä pitäisi tehdä…Ja minua on vain yksi.

Jämäprojekti jatkuu

Tämä projekti jatkuu ensi vuoteen asti. Materiaalia riittää, mutta toki meinaan tehdä myös noita kankaita, joita tuli ostettua, kun rajoitukset astuivat voimaan. Sain jonkin sekopoltsi kohtauksen ja ostin kaksi kassia kankaita, paniikissa. Onneksi tämä on ohi, ja sain niskasta itseäni kiinni nopeasti. Monen vuoden jälkeen hairahdus. Kirpparille meinaan mennä myös, on muutama juttu, joita etsin. Ne tulee tarpeeseen, eivätkä ole vaatteita. Niitä en tarvitse. Muuta kyllä.

Nyt kun toivottavasti saan vihdoin tuon farkkujämäkassin tyhjäksi, niin meinaan ommella yhden mekon kankaistani, ihan kankaasta, oikeasta kankaasta. Sen jälkeen voinkin jälleen keskittyä jämien maailmaan. Minäkin kun tarvitsen pienen loman tuosta jämähommasta. Toinen käsityö suunnitelma on saada vihdoin nuo minun keijuhatut valmiiksi ja kuvia esiin, että mitä ihmettä niistä myssyistä tuli. Ne kun eivät oikeasti ole myssyjä ollenkaan. Sen jälkeen onkin hyvä jatkaa muita keskeneräisiä neuletöitä, niitä kun näköjään löytyy monen monta.

Minun asuni

Viikonloppuna oli aivan ihana ilma, oli ihanaa laittaa mekko päälle ja nauttia pihalla olostaan. Mekko on itse ommeltu ja neuletakki on ostettu Kierrätyskeskuksesta. Mekon kaava on Sewing lehden the liberty dress. Vailitettavasti kaavasta en tykkää yhtään. Se ei oikein istu meikäläiselle millään tavoin. Ainakaan kun sen tekee viskoosista. Tämä on harmi, sillä kangas on niin ihana ja mekon malli täydellinen. Kaava ei vaan toimi, ei sitten millään. Olen joutunut fiksailemaan kaavaa todella paljon ja se on tehnyt sitten sen, ettei mekko istu kunnolla. Tämä on ihan super ärsyttävää. Mutta olkoon. Tulen käyttämään mekkoa siitä huolimatta ja varmasti koitan saada tehtyä tästä vielä sen toimivan versionkin.

Aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi