Hae
VillaNanna

Miten saan pukeutua

– Olet liian lihava noihin vaatteisiin
– Laihduta, niin vaatteet näyttävät paremmilta päälläsi
– Noloa, ettet vanhene tyylikkäästi
– Miksi et voi pukeutua ikäsi mukaisesti
– Vaatteesi on liian teinimäisiä
– Opettele ompelemaan paremmin
– Miten kukaan kehtaa kulkea noin kamalissa vaatteissa
– Säälittävää, miten köyhä olet

Tässä muutamia kommentteja, joita olen saanut näiden vuosien aikana, kun olen blogannut tai esitellyt vaatteitani eri paikoissa. Minua ei se haittaa mitä muut kirjoittaa tai sanoo. Se kertoo enemmän kommentin antajasta kuin minusta. Joskus vain jään miettimään, onko tällä jokin tarkoitus, muukin kuin yrittää satuttaa toista. Kun tuollaisesta ei oikein osaa edes loukkaantua.
Olen ennenkin ottanut kantaa vähän samoihin asioihin, kuten onko vaatteilla ikärajaa? Nyt mietin, että saako ihminen pukeutua täällä niin kuin tahtoo? Vai pitäisikö jo lähes 50 vuotiaalla naisella olla jokin suodatin, mitä päälleen laittaa?
Kyllä minullakin on suodatin, en laita päälleni mitään sellaista mistä en tykkää, tällä hetkellä pyrin siihen, että kaikki vaatteeni on juuri niitä lempparivaatteita, joista tulee hyvälle mielelle kun ne pistää päälleen, ne antaa voimaa ja tuntee olonsa hyväksi, vaikka olisi mikä fiilis kun aamulla herää. Toivon, että jokaisella olisi niitä lemppareita kaappi täynnä ja joukossa ne voimavaatteet, jotka päällä tuntee olonsa voitokkaaksi, seksikkääksi ja onnelliseksi.
Jaksan jankata siitä, että pukeutumisen pitäisi olla hauskaa, kokeilevaa ja leikkimielistä. Ei sen pidä olla ryppyotsaisen vakavaa. Silloin siitä tulee pakkoa ja ei enää näytä kivalle kun on naama väärällään. Minusta on ihana katsella kadulla ihmisiä, heidän tyyliään. Mitä he edustaa ja miten tuovat omaa luonnettaan pukeutumisella esiin. Helsingissä on upeita pukeutujia, vaikka useasti saa kuulla päinvastaista. Omistuista!

Mutta vaikka en välitä tällaisista sanoista, niin se joskus jää mieleen ja sitä jää miettimään, mutta vielä sillä ei ole ollut mitään vaikutusta pukeutumiseeni tai mihinkään muuhunkaan. Iso syy siihen on se, että tämä miten elän on minulle the juttu ja nautin elämästäni juuri näin. On niin surullista, että jollain on iso ongelma toisen elämä ja pukeutuminen, että siitä pitää päästä ihan sanomaankin. Olisi hirmu tärkeää, että jokainen keskittyisi vain siihen omaan elämään, omaan hyvinvointiin, silloin voisi se oma elämä olla vähän parempi. Pahan mielen kylväminen ympärille, ei tuo hyvää edes hänelle itselleen. Olen läheltä nähnyt, ettei sellainen paranna omaa elämänlaatua, vaan tekee ihmisestä todella huonosti voivan.

*    *    *    *    *
Kuvissa vilahtava hamonen, on ommeltu vanhasta pitsiverhosta, alushameena on pinkki trikoo. Hameen kanssa voi pitää lähes mitä tahansa ja hame muuttuu helposti juhlavaksi sekä arkiseksi. Kun laittaa juhlavan paidan ja korkkarit, muuttuu ilme heti tai, jos laittaa t-paidan sekä toisenlaiset korkkarit on ilme jälleen täysin toinen. Nyt halusin laittaa collegepaidan päälleni ja lenkkarit jalkaan. Nahkatakki lämmittämään hartioita. Nahkatakki on kirppikseltä ja paidan olen saanut lahjaksi.  Lenkkarit on poikani ostamat. Meikkiä ei tarvita, antaa ihon hengittää. Sunnuntai lookki on näin valmis. 
Aloituskuvan mekko on tehty vanhoista farkuista, mekko oli myynnissä tässä muutama aika sitten mutta jotenkin innostuin uudelleen mekosta, mutta katsotaan, jos ei tule käytettyä, niin myyn sen pois. Tieto tulee tänne kyllä heti.  

Tekstiileistä yöpuku+jakku

Tiedättekö mikä on ihan parasta viikonlopussa, sellaisessa vapaassa viikonlopussa? Kun voi heräillä hitaasti, suunnitella retkiä ja köllötellä lasten kanssa pitkään sängyssä. Ihanaa on myös se, kun pyöräretken jälkeen voi nauttia suihkun sivelystä ja pukea päälleen ihanan yöpuvun, joka henkii mennyttä aikaa ja jos hiukan viluttaa, voi vetaista päälleen myös suloisen lukunutun. Keittää teetä, mennä pihalle, laittaa leffa pyörimään ja nauttia siitä ihanasta kelluvasta olotilasta. 
Tällaiset viikonloput ovat meillä harvassa, yleensä olen töissä ja vapaat kohdistuu useimmiten sunnuntaihin ja viikolla oleviin vapaisiin. Siksi tällaisista hitaista viikonlopuista todella nauttii, vaikka järjestääkin kaikenlaisia menoja sellaisiksi päiviksi kun on aikaa, aikaa ja aikaa. En malta odottaa kesää, kun voin olla taivaanrannanmaalari ja ihmetellä maailmaa…
*    *    *    *    *
Kasasta ilmestyi kaksi hyllytestiiliä, joilla en tee mitään, toinen oli rikkinäinenkin, joten oli aika itsestään selvää, että nämä tekstiilit menee tuunattavaksi. Toinen tekstiili pääsi yöpukuun ja toinen ihan toiseen juttuun. Leppävaaran Fidasta löytyi palanen kangasta ja idea oli valmis. Pitsilaatikosta löytyi sopiva pitsikin vielä, tämän olen aikanani hankkinut Kierrätyskeskuksesta. Yöpuku on tehty Burda 5/16 kaavalla, joka on muuten lempikaavani. Tällä kaavalla on tullut tehtyä vaikka mitä erilaisia juttuja. 

Jos haluatte voin esitellä kyseisen kaavan ihan erikseen ja näyttää mitä kaikkea olen siitä tehnyt.
Koska olen vilukissa, niin tarvitsen aina jokin lukunuttu -tyyppisen ihanuuden päälleni. Siksi kaivoin kasaa lisää ja löysin virkatut palaset, jotka olen purkanut isosta päiväpeitosta. Mieheni löysi päiväpeiton pihan rsokalavasta, pesin sen ja purkasin, sillä se oli osasta kohtaa täysin rikki. Näitä paloja on sitten käytetty yhteen jos toiseenkin juttuun mutta nyt yhdistin palat muihin pitsin pätkiin ja ompelin mukaan myös erilaisia koristenauhan pätkiä ja sain näin myös lukunutun. Lopuksi tein roskista rintarossin koristelemaan jakun rintamusta.

Ihanaa viikonloppua kaikille!
-Melissa-