Se on nyt se hetki vuodesta, kun syksy on taittumassa talveen. Se on se kaikkein pimein, kaikkein kamalin hetki vuodesta. Kylmää vettää sataa niskaan, ruska muuttuu ruskeaksi puuroksi, jonka vesi muuttaa liejuksi. On vaikea saada valoa ja voimaa, värit pakenee ympäriltä. Ihmiset kulkee pää painuksissa hitaasti eteenpäin. Aika masentavaa…Eikö vain?

Minun avukseni valmistui iki-ihana villapaita, leiskuva väri kietoo minut ihanaan syleilyyn, samaan aikaan lämpö helliii kylmyyttä vastaan ja uudet housuni, jotka vanhasta jumpsuitista tein, kasaa tämän tyylin hyvin yhteen. Maailma näyttää jotenkin heti erilaiselta kun laittaa jotakin ihanan värikästä päälleen. Myös oma fiilis nousee kun jotakin itse tehtyä on taas saatu valmiiksi.
Paidan malli löytyy syksyn Novita lehdestä ( 2018).
Jumpuitin olen tehnyt yli kymmenen vuotta sitten, mutta asu ei enää toimi mitenkään minulla ja koristekangas on entinen kangas. Tästä syystä leikkasin asun kahteen osaan ja sain itselleni pöksyt helposti ja nopeasti. Neulepaita on lopultaan erittäin helppo tehdä ja on kiva, että siinä on muutama kiva juju kun muuten on kovin yksinkertainen paita. Nyöriä ja takana hauska yksityiskohta, myös hihat ovat hauskat. Tein hiukan omalla sovelluksella jälleen, sillä en ihan koko ohjetta ymmärtänyt ollenkaan. Se, että itse en ymmärtänyt, ei tarkoita sitä, että siinä olisi jokin virhe. En vain aina osaa seurata ohjetta ihan sanasta sanaan kun en ymmärrä ihan kaikkia sanoja. Mutta tämä paita on kyllä oikeasti aika mahtava ja eri väreinä toteutettuna toimii kenen päällä tahansa. Itsellä oli iso määrä tätä upeaa terraa- joten aika helppo oli valinta minulle kun neuloin tätä paitaa itselleni. Lanka on Lankamaailman Janne- lanka, joka on hyvä sukkalanka myöskin. Koska rakastan lämmintä, niin siksi tämä ihanan tiivis lanka oli ensimmäinen valinta.

Näinä päivinä kun ilma on täynnä viimaa ja harmaa utu on kietonut tienoon verhojen taa, on ihana kaivaa käsityökirjat esiin ja alkaa suunnitella mitä ihanaa ja lämmintä seuraavaksi olisi vuorossa. Käytiin jokin aika sitten tutustumassa kuuluisaan Rediin, Helsingin Kalasamassa. Redi on saanut valtavasti mainosta siitä, että on niin kovin sokkeloinen, eikä mitään löydä sieltä. Me taas tykättiin Redistä, se on kyllä Helsingin paras ostoskeskus. Hyvin aseteltu myymälät sekä ravintolat ja nähtävää löytyy paljon. Onko se sokkeloinen? Ihan varmasti kun ensimmäistä kertaa sinne menee, niin ne on monet muutkin ostoskeskukset hiukan sekavia kun ekaa kertaa menee tutustumaan. Forum on vanhanaikainen, vaikka siihen tehtiin hieno kasvojenkohotus, sokkeloinen sekin on ja jäänne vuosien varrelta. Kamppi taas on enemmänkin linja-autoasema kuin ostoskeskus. Itse käyn siellä vain silloin kun pitää lapsia hakea linjurista.
Onhan näitä muitakin ostareita kuten Itis mutta se on myös rempasta huolimatta makuuni liian vanhanaikainen, ainoat kiinnostavat paikat siellä on Kontti ja Kierrätyskeskus, ravintolatkaan eivät houkuta. Redissä taas on hyviä ravintoloita monen monta, me tutustuttiin Restorante Il Sicilianoon. Suosittelen lämpimästi paikkaa kaikille italialaisen ruoan ystäville. Kyllä maistui hyvälle.
Pienet ostokset tuli tehtyä kyseisellä reissulla myöskin. Nuoriso on innostunut jälleen puuhastelemaan ystävänauhoja, joten hyvä ohjaaja harjoittelee uusia malleja, helppoja mutta näyttäviä. Ohjeita voi ostaa näin myös itselleenkin, käsityökirjoja ei voi olla liikaa… Löysin myös mielenkiintoisen neulekirjan, jossa on aivan ihanan utuisia ohjeita, ja tämä onkin nyt tämän syksyn juttu minulla. Ihailen niin kuvia kuin mallejakin. Utuisen, tummansävyiset ja romanttiset kuvat ovat niin mun juttu. Jaksan katsella kuvia pitkään ja hartaasti.
Olen tämän kesän ja syksyn aikana hankkinut aika hienon käsityökirja arsenaalin hyllylle, kirjoja on löytynyt niin kirppiksiltä kuin ihan kirjakaupoistakin. Todella monta upeaa ideaa löytyy näiden sivujen sisältä. Toteutuksia alkaa tässä pikku hiljaa myös tulla. Syksyn aikana olen satsannut myös sukka-aiheisiin kirjoihin sekä lehtiin. Haluan hiukan erilaisia juttuja lämmittämään niin mieltäni kuin aivojanikin. Myös tyylini on muuttunut sen verran, että hiukan erilaisia malleja tarvitaan täydentämään etsinnässä olevaan täydelliseen lookkiin.

Uskoisin, että tiedätte minun nauttivan suunnattomasti siitä, että saan muokkailtua vanhoja vaatteita eri näköisiksi vähällä vaivalla. Välillä saatan purkaa vanhan neuleen ja tehdä kokonaan uuden langoista mutta tällä kertaa en nähnyt mitään järkeä moiseen kun lankoja on enemmän kuin laki sallii. Siksipä päätinkin hyödyntää kangasvarastoja ja tuunata vanha neule uuteen uskoon. En nimittäin aikaisemmin juuri paitaa käyttänyt, muutamia kertoja ainoastaan…Johtuen väristä ja siitä, ettei se ihan ole minun juttu, paitsi nyt kun laitoin huppuun turkissomisteen sekä turkistupsun.
Parempi olisi, jos käyttäisi vanhaa somistetta mutta minulla ei ollut ja olen ostanut eräältä henkilöltä, joka pyörii samassa ompeluryhmässä kanssani, erilaisia kankaita ja tilkkuja. Joten tähän sopi hyvin juuri kyseisen henkilön laatikosta löytynyt turkiskangas.

Itse villapaita on neulottu muutamia vuosia sitten ja paita on myös postattu tänne. Alkuperäiset kuvatkin on ties missä, joten parantaa ei kykene kuvien laatuakaan näin, mutta tuskin se nyt paljoa haittaa. Alkuperäistä postausta voi käydä kurkkimassa täältä.
Ulkokuvaukset oli hieman haasteelliset ja lopult kävi niin, etten halunnut ottaa tuota liiviä pis ollenkaan päältä. Sen verran nopeasti paita tuli märäksi. Vaikka ei satanutkaan ihan niin paljon kuin eilen ja tuulikin oli laantunut. Vaikka vaaleanpunainen ei ihan syksyn väriä olekkaan, niin hyvin se silti sointuu syksyyn ja ulkona olevaan ruskaan, tai ruskan jäännöksiin. Huomasin myös kun seisoskelin kameran edessä, että muutamiin pensaisiin oli alkanut tulla nuppuja. Ehkä nyt kuitenkin olisi hyvä, että jonkin sortin lumikin tulisi alas ennen kuin kesä tulee? Tai / vai? Lumi piristäisi kummasti oloa.

Koska meikäläiselle tuli tässä vuosiakin yksi lisää, niin päätin leikellä tukkanikin pätkäksi. Ihan valtavan hyvin ei nyt näy kokonaan miten leikkasin kuontalon ja koitin hiukan parantaa tätä meikäläisen harkanpesää, parastahan tässä on nyt se, että synttäreiden kunniaksi harjasin tukkanikin. Eikös ole ihan kiva?
Villapaidan kanssa yhdistin tällä kertaa poolon, jonka olen itse tehnyt, siitä löytyy lisäkuvia täältä. Leggarit, sekä toppaliivi, jotka molemmat ovat Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Adidaksen lenkkarit olen saanut vanhemmalta pojalta lahjaksi jo aikaa sitten. Poika käy shoppailemassa useasti Tammiston Adidas Outletissa ja sieltä löytyy vaikka mitä mielenkiintoista juttua. Tavallaan siis hintava asu mutta tavallaan taas ei kun villapaita on oman kaapin uumenista herätelty vaate ja kengät lahja.
Turkissomisteet neuloin kokonaan käsin, voi ommella myös koneella mutta oli kivempi tehdä näin. Tupsun ohjeen saat täältä. Tupsut on niin helppo ja yksinkertainen tehdä itse, etten näe mitään syytä ostaa valmiita.