Leikkaa housuistasi lahkeet – Barbie näyttelyn huumaa
Kun en torstaina päässyt katselemaan Barbie näyttelyä, vaan makoilin pimeässä koko päivän, niin mieheni oli siitä todella pahoillaan ja perjantaina kun oloni oli sen verran hyvä, että pääsin ylös sängystä, otin kunnon coctailin ja lähdettiin katsomaan näyttelyä. Härdelli on todella kiinnostunut Barbien ympärillä pyörivästä hössötyksestä. Häntä kiinnostaa Barbien imago ja miksi tytöt on niin innoissaan siitä. Lähti siis meidän mukaan katsomaan näyttelyä, näkin niitäkin Barbieita, joita minullakin on ja oli aivan innoissaan kun tajusi, että kokoelma koostui muutaman miehen keräämästä Barbieista. Hänkin nyt suunnittelee samaa, että kerää näitä nukkeja. Itse en oikein innostunut, en siksi, että pidän tätä nukkea jotenkin sukupuolisena vaan kun tuota tavaraa on ja paljon, Barbieitakin löytyy varastosta monta kymmentä.
Itse en ole koskaan ollut Barbieilla leikkivä tyttö, keräsin kyllä niitä ja tein vaatteita mutta muuten en niistä välittänyt. Leikin mieluiten autoilla ja pyssyillä. Mutta nyt aikuisena olen vasta alkanut ymmärtämään mikä tämä nukke on ja mitä se edustaa meille tyttösille ja naisille. Se kertoo meille sen, että meistäkin voi tulla ihan mitä tahansa me halutaan ja samalla voimme näyttää juuri sellaiselta kuin haluamme. Jotenkin kun kulki näitä vitriineitä läpi, niin se oli läpileikkaus meidän ikoonisten naisten ja myös Barbien elämää. Näyttely on avoinna vielä tänään sekä huomenna, jos kiinnostaa mennä katsomaan. Barbie- The Icon Muoti-ilmiöt, henkilökuvat, tapahtumat, TV-ohjelmat…Kaikki mahdollinen on muokannut Barbieita sekä meitä.
| Tämä Barbie löytyy minultakin |
Reissu meni tosi kivasti, vaikka päätä kivistikin. Päälleni puin vanhat housuni, jotka olen jokin aika sitten lyhentänyt. Nämä pöksyt ovat myös tämän syksyn must have-juttu. Näistä tulikin nyt heti lempprit, vaikka en aikaisemmin tykännyt näistä yhtään. Koska näitä syksyn pakollisia on aika monta, niin teen niistä oman postauksen. Pienen koosteen teille, että mitä se tuunaaja pitää tämän hetken juttuna…Omasta mielestä.
Housut on todella helppo tuunata, mittaa ja leikkaa sopivan lyhyeiksi ja tee taitteet. Matskua näissä pöksyissä olisi ollut myös upslaakeihin mutta halusin yksinkertaisemmat näistä. Minulle on tullut nyt villitys saada suoriahousuja kaappiin enemmän ja varsinkin erilaisilla ruuduilla. Varsinkin lempikuosini, kukonaskel on alkanut kummittelemaan entistä enemmän tuolla päässä. Takkia, housua, mekkoa…Haluun kukonalskelta!
Päänsärky jatkuu, ei onneksi migreenin muodossa mutta kipuna. Eli lopettelen lyhyeen höpinät ja annan kuvien puhua puolestaan.
Taiteidenyö, jossa ei koskaan oltu
Kovasti odotin ja suunnittelin tämän päivän postausta, jossa kerron taiteidenyöstä ja mitä kaikkea kivaa ilmaista tekemistä siellä on. Valitettavasti emme koskaan menneet tapahtumaan…Miksi? Koska minulle iski migreeni heti aamulla ja edelleenkään ei särky ole helpottanut, vaikka on parempi kuin eilen. Joten ei tule postausta kyseisestä aiheesta.
Suosittelen silti aina taiteidenyötä, sillä siellä on niin paljon ilmaisia juttuja, että jokainen kyllä löytää omansa. Taidetta ja musiikkia, ruokaa ja mielenkiintoisia juttuja joka puolella kaupunkia. Taiteidenyössä olimme viimeksi silloin kun muutimme Helsinkiin ja silloin menimme katsomaan Härdellin kanssa leffoja Suomen elokuvasäätiölle. Tänä vuonna minua kiinnosti Virka-gallerian tapahtumat ja elokuvat, Bletin&ooperan kirppis sekä Barbie näyttely. Ne oli päällimmäisenä listalla ja sen jälkeen tuli monta muutakin juttua, joissa olisin halunnut pistäytyä.
Mutta, koska emme olleet menossa mukana niin postaan siis jutun uusista leggareista. Minun oli ihan pakko hankkia kangasta, jotta saan töihin vähän tujummat leggarit käyttöön ja tietenkin sellaiset omaan makuun sopivat. Erikoiset ja kummalliset. Töissä on kiva hillua leggarit jalassa, farkut ovat aina hiukan nihkeät. Asuni on koottu kirppis vaatteilla, tunika sekä kengät ovat kirppikseltä. Nyt on kyllä kiva aika kun voi laittaa päälleen jo hiukan lämpimämpää ja syksyn tuoksu valtaa ympärsitön. Viime torstaina jo huomattiin tuo syksyn tuoksu metsässä kun viimeistä vapaata vietettiin miehen kanssa.
Kun ostin kyseisen kankaan, sain siitä kahdet hiukan eri sävyiset leggarit. Toiset ovat vaaleat ja toiset tummat. Tummia en nyt vielä ole kuvannut mutta sekin tapahtuu kyllä kun ilmat hiukan vielä viilenee ja voin kietoutua ihaniin villaneuleisiin. Se onkin syksyssä se paras asia, lämpimät neuleet ja toki myös ihana ruska, jos se koskaan ehtii tulla. Muutoin en niin syksystä välitä.
Leggareiden kangas on tosi paksua ja jämäkkää, joten olisi pitänyt hiukan muokata ”kaavaa” leikkuun aikana mutta hyvin nämä kelpaa tuonne nuorisotiloille päälle. Joten muistakaa kun teette napakkaa materiaalia niin hiukan pitää kaavaa muokata, että istuu jalkaan hyvin.
Minusta on aivan ihanaa kierrellä Helsingin eri asuinalueilla ja kuvata aluesta niin rumaa kuin kaunista. Kaikki alueet ovat niin erilaisia ja kiehtovia. Jokaisella alueella on omat piirteet, omat vahvuudet ja heikkoudet. Useimmista tulee mieleen myös jokin toinen maa, fiilis vain välillä on sellainen, että ei ole Suomessa ollenkaan kun kävelee eri asuinalueiden ympärsitössä ristiin rastiin. Kummallinen harrastus mutta todella kiva harrastus myös. Varsinkin polkupyörillä kun lähtee vilistelemään niin löytää kaikke kivaa joka kerta.
| Tunika: Vantaan Lanttila, Kengät: Kierrätyskeskus |


0



