Jotenkin joka kevät ihmisetkin herää henkiin, ei vain luonto ympärillä, vaan ihmiset alkaa kurnuttaa kuin sammakot joka puolella. Pareja syntyy, pariskunnat lähenee toisiaan. Romantiikkaa tuntuu olevan joka puolella. Jokainen katselee maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi näin keväällä. Sitä on hauska seurata..
Minulla ja miehelläni on sama juttu. Kevät on enemmän kiehnäyskausi, mies tekee kaikkea ihanaa minulle ja minä taas puolestani etsin kaapistani kaikki romanttiset vaatteet, joilla voi korostaa sitä omaa olotilaa. Haluan unohtaa voimakkaat värit ja vaihtaa ne hempeisiin pastilleihin, haluan suloisia kuppeja kahvipöytään ja leikkiä prinsessaa. Kaikki on niin ällöpyllysöpöä, että jossakin kohtaa jää miettimään, että yöööök.
En ole romantikko, toisin kuin mieheni ja se tuottaa välillä paljon hankaluuksia meillä. Introverttina kun mieluummin olisin vain yksin, kuin olisin miehen ruusunterälehdillä vuoratussa salongissa tanssimassa hidasta valssia. Olemme täysin erilaisia mutta täydennämme toisiamme erittäin hyvin. Tietenkin suhteessa on ylä- ja alamäkiä sekä riidellään mutta ei niitä mietitä sen jälkeen enää kun on asiat selvitetty. Ja meillä selvitetään kaikki riidat. Hyväksymme toisemme sellaisena kuin olemme ja näin olemme myös yhdessä kasvaneet.
Antaa siis meilläkin sen romantiikan nyt kukoistaa, vaikkei se minulle niin mukava juttu olekkaan. Olen kuitenkin oppinut antamaan sillekkin pikkurillin, ehkä se vielä saattaa viedä koko kädenkin, mene ja tiedä. Omanlainen seikkailu sekin.

Kuvien suloiset ja romanttiset asiat on hankittu eri kirppareilta, paitsi huivi. Aika helposti kirpuilta löytää erilaisia romanttisia juttuja, joita voi yhdistää helposti toisiinsa tai vaikka kokonaan johonkin toiseen tyyliin. Näin asujen ilme muuttuu helposti ihan toiseksi. Itse tykkään hankkia tällä hetkellä aika paljon kaikkea tosi söpöä kirppiksiltä ja pukea niitä vaikka bohotyylin kanssa tai ihan farkkujen kanssa. Lopputulos on aina ihan erilainen.

Hinta ei näillä päätä huimaa, kaikki on eri aikoina hankittu, esimerkiksi kengät jo pari vuotta sitten. Kahvikuppi on näistä uusin löytö, joka tehtiin tänä keväänä, samalla reissulla kun hankittiin minun torsoni. Sillä reissulla otin monta muutakin löytöä mukaani. Lanttilaan on sen verran pitkä matka meiltä, että sitten otetaan kunnolla jos löytöjä on paljon. Ei siellä tule käytyä muutoinkaan kovin useasti juuri matkan vuoksi.

Rakastan farkkua, sen ihanaa jämäkkää materiaalia. Varsinkin farkkutakit ovat suuri heikkous ja niitä onkin kertynyt aika monta vuosien aikana. Olen myös tehnyt muutamia ja olette nähneet täällä blogissa niitä. Nyt kuitenkin päätin ommella vielä yhden takin. Lumppis-projektin yksi kasseista sisältää erilaisia farkkujen jämiä, osa isompia, osa pienempiä, kaikenlaista siis. Olikin hassu katsoa miten yksi takki sai muotonsa niinkin niukoista materiaaleista mitä tässä joutui käyttämään. Kaava on sama kuin tämän postauksen jakussa on käytetty. Katsokaa miten eri tyyppiset niistä tuli vaikka kaava on sama. Molemmat ovat tämän kevään lemppareitani ja ovat näyttäviä jakkuja molemmat.

Minusta on aivan mieletöntä kun tämän takin kuvat on otettu 14.4 ja nyt kun katsoo ulos näkymä on aivan toinen. Jo kahdessa viikossa on luonto muuttunut paljon ja nyt alkaa muuttua vielä lisää ja nopeassa tahdissa. Tämä on todella mieletöntä aikaa luonnolle ja oikeastaan kaikelle elolliselle. Kaikki herää henkiin. Isona toiveena on, että tämä tuleva kesä olisi meille paljon myötämielisempi kuin viime kesä. Minä todella, todella odotan kesää, sillä tarvitsen täydellisen hiljaisuuden omaan elämääni, vain oma perhe ja oma pieni hullu maailmani. Ei muita, ei työtä, ei mitään. Minä, me ja seikkailut. Niitä onkin muuten luvassa, hiukan sellaista mitä en ennen ole tehnyt. Niistä kerron myöhemmin lisää.