Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin kompastella pehmoihin tai keräillä niitä sängylle lattioilta. Ne eivät mahdu koskaan mihinkään ja muutenkin ovat aina tiellä. Meillä oli aikanaan kiva säkkituoli, jonka tein farkuista mutta päätimme lahjoittaa ison määrän pehmoja uusiin koteihin, että sitä säkkituolia ei enää tarvittu kun lähes kaikki pehmot lähti nurkista.

Lähtikö sitten kuitenkaan? 

Tässä muutama päivä sitten huomasin, että pehmoja oli edelleen iso määrä ja jonnekkin ne on laitettava, en kestä niiden pyörimistä lattioilla. Pengoin kangaslaatikoita, eikä löytynyt mitään käyttökelpoista. Siksipä oli pakko lähteä käymään Nihtisillan Kierrätyskeskuksen myymälässä ja siltäpä löytyi heti sopiva pitsiverho suunnitelmaani. Joskus on ihan pakko hakea jos ei löydy mitä etsii. Varsinkin kun sen saa heti käyttöön. Pesun ja kuivatuksen jälkeen mies asensi pitsiverhon pojan sängyn yläpuolelle pehmojen omaksi riippumatoksi. Siellä on hyvä kelliä ja katsella pojan touhuja. Kaikkein rakkaimmat jätettiin sängylle loikoilemaan.

Olen super tyytyväinen tähän sisustus ideaan. Samoja ideoita löytyy Pinterestistä monenlaisia ja jokaiseen huoneeseen sopivia. Kannattaa siis tutkailla. Varoituksen sana kuitenkin, että Pinterest on kyllä sellainen paikka, että sinne jää koukkuun ja pois ei pääse millään…

Aamutuimaan saattaa iskeä erittäin kummallisia ajatuksia pääkoppaan ja ne eivät poistu ennen kuin asialle tosiaan tekee jotain ja nyt tosiaan tein. Useimmiten en nimittäin vaivaudu kuin piirtämään ajatuksen paaperille mutta nyt oli ihan pakko kaivella jälleen kerran lumppis-projektin laatikoita ja ottaa muutama muu materiaali apuun kun paljoa tuota trikoota ei ole noissa projektin laatikoissa. Parasta on se, että nyt meikäläisellä on lähes samanlaiset pöppylät kuin omalla pojallani, muistetteko vielä ne hänen pökst? Jos ette niin klikkaa katsomaan tästä.

Ei muuta kuin leikkelin ja ompelin materiaalit yhteen kankaaksi ja sen jälkeen leggareiden kaava päälle ja uudet hömelöt leggarit saivat ensimmäiset hengenvetonsa. Voitteko uskoa, että nämä pöppylät on naurattaneet meikäläistä koko aamun. On muuten hyvä lähteä illaksi töihin kun on nauranut makeasti koko päivän.
Mieheni kaapista nappasin hänelle pieneksi jääneen paidan omaan käyttööni. On ihana laittaa tuollaisia itselle hiukan isoja vaatteita päälleen näin kotioloissa. Asun viimeistelee paksut villasukat, jotka ovat kyllä ihan parhaat näillä keleillä. Ei siis mikään saapassukka vaan paksuakin paksumpi lanka näissä. Lempiväri kun vielä on tuo sinapinkeltainen niin värikin lämittää kaiken muun lisäksi. Kyllä nyt tämän mummelin kelpaa…

Koskaan ei voi olla niin vakava, että unohtaa pirteät ja hauskat väriyhdistelmät. Tämän tyyppisiä leksuttimia voisin tehdä enemmänkin jos vain tuolla meikäläisen laatikossa trikoota olisi lorvimassa. Tai sen verran iso määrä, että niistä kannattaa alkaa jotain vääntelemään. Trikoosuiroja kyllä löytyy ja niistä onkin tulossa jotakin hauskaa, viimeistään kesällä kun parveke on laitettu ja voi nauttia olostaan siellä. On paljon kivempi askarrella parvekkeella lämmössä kuin täällä sisällä. Tulisipa jo kesä. Vai mitä mieltä olette?