Sain tässä muutamia kuukausia sitten uuden nimen itselleni: Elämäntapahihhuli. Se kuvastaa minua ihan yhtä hyvin kuin Lumppumaakari tai Kassi-Alma. Elämäntapahihhuli vain pitää sisällään niin paljon muutakin kuin vain tuon Lumppiksen ja K-A:n, se on koko tämä minun elämä ja pääkoppani. On myös erittäin nautittavaa olla Elämäntapahihhuli, maailma näyttää niin erilaiselle kun vähän hihhuloi.

Sain aimo annoksen hyvää mieltä tuossa eilen kun tulin töistä kotiin ja eteisen lattialla komeili Kierrätyskeskuksen lahjakortti. Halusin ehdottomasti päästä heti tänään käymään Nihtisillassa tuhlaamassa lahjakorttia. Eli pääsin kuin pääsinkin ostamaan itselleni joululahjaa. Lahjakortista jäi kivasti vielä joulun jälkeenkin käyttöön kun Kierrätyskeskus oli aika täynnä ihmisiä ja minä sen verran vielä kipeänä, että en halunnut pitkään viettää aikaani siellä. Mutta löysin muutaman ihanuuden, joista varmasti saatte lisäkuvia kunhan loma tuosta tepsuttelee luoksemme.
Elämäntapahihhuli siis nauttii valtavasti näin pikkuisista jutuista kuin, että pääsee Kierrätyskeskukseen juuri silloin kun tuntee olonsa erittäin näivettyneeksi ja parasta on se, kun kaapin siivouksen yhteydessä löytää villamekon, jonka on tehnyt itselleen kauan aikaa sitten. Mikään ei ole niin mahtavaa kuin se, kun löytää jotain minkä on vähän jo unohtanut. Mekot tuottaa minulle aina ilon kiljahduksia.

Eilen sain toisenkin yllätyksen, nimittäin sekin oli joululahja jonka sain itselleni hankittua erään käsityöryhmän kautta. Kolme 60-70-lukujen neulelehtiä ohjeineen. Voiko ihminen oikeasti olla näin onnellinen näihin lahjoihinsa? Kyllä vain, täydelliset lahjat ja lehdistäkin löytyi todella monta ohjetta, jotka meinaan toteuttaa. Mekkoihmisenä tietenkin mekkoja katselin lehdistä.
Voin ihan suoraan sanoa, että olen materialisti mutta parasta tapaa toteuttaa tätä on löytää kaikkea ihanaa kierrättämällä. Vaikka tämä hulluus on vain pieni osa Elämäntapahihhulin elämää niin se on yksi parhaimpia hulluuksia… Jos ette usko, kokeilkaa itse.

Mitä sieltä Kierrätyskeskuksesta sitten löytyi?

* Koska tykkään kerrostaa asuni niin toppi toimii erittäin hyvin siinä hommassa ja kun toppi on myös pitkä voi sita käyttää vaikka leggareitten kanssa. Roikkuvia koruja, karvaa, pitsiä…sitä kaikkea voi laittaa tuon topin kanssa. Hiukan hullutella ja leikitellä.
* Pitsiä taas tarvitsen aina ja kaikessa, pitsivarastoni onkin hyvennut niin pieneksi, että on aika taas etsiä ihania pitsinpätkiä. Pitsejä voi kiinnittää mihin tahansa vaatteeseen riipuen niin pitsin kuin materiaalinkin paksuudesta mutta kaikkea voi laittaa. Olen myös innostunut kokeilemaan pitsisistä pöytäliinoista kaikenlaista…Katsotaan mitä saan aikaan kun keräilyni on valmis.
* Tarjoiluastia taas on meille tärekä, monella tapaa. Varsinkin tällainen vanha ja kulunut näyttää upealle kattauksessa. Sinivalkoinen kuviointi saa raikkaan fiiliksen aikaan. Tosin, edelleen etsin punaisia vaihtoehtoja kattauksiini.

Joskus käy niin, että ilmaisosastolta löytyy turkki, josta visioi vaikka mitä kivaa mutta koskaan ei visioita saa aloitettua. Tällainen ongelma turkki löytyi puolitoista vuotta sitten ja turkki on pyörinyt sen jälkeen asunnossa ilman, että olen saanut mitään aikaiseksi siitä. Ensin suunnittelin liiviä, jossa yhsitettynä mustaa nahkaa ja sitten suunnittelin, että muodistan takin. Mutta ei vaan onnistunut moinen. Nyt oli viime viikolla aikaa ja vähän malttiakin purkaa takki osiin ja ommella käsin siitä sopivan kokoinen ”talja”. Lapset kun innostuivat mieheni kanssa laittamaan kuusta, niin talja sopii täydellisesti kuusenalusmatoksi.

Turkista jäi osia ja olen niistä suunnitellut jo kaikenlaista mitä teen tuossa joulun jälkeen. Toivon todella, että voimani on palautuneet loman aikana hyvin ja voin keskittyä ompeluun loman aikana pitkästä aikaa ihan kunnolla. Joulun jälkeen suunnittelen myös aloittavani toisen läjäprojektin, en niin laajaa kuin tämä viime kertainen oli mutta pienemmässä mittakaavassa. Tuossa kun tuota läjää on taas kertynyt vaikka en ole ommellut mitään. Herätän myös tuon secondhand bloginkin kunnolla eloon. Niin paljon suunnitelmia, toivottavasti ne suunnitelmat toteutuu.

Tämän sairasloman aikana on tullut muutenkin tehtyä kaikkea pientä kivaa. Mitä muutakaan sitä sängyssä tekisi kuin katsoisi leffoja ja sarjoja ja neuloisi pipoja? En itse ainakaan keksi mitään muuta kivaa mitä kipeänä jaksaisi puuhata. Hirveästi kuvia ei pipoista ole mutta muutaman kuvan tajusin ottaa ennen kuin menivät paketteihin. Yksi pipoista on muuten tehty itselle. Sukat, lapaset ja pipot on erittäin kiva tehdä erilaisista langan jämistä, joita pyörii kasseissa ja pusseissa. Täytyy sanoa, että aika hyvin olen saanut tässä muutamana vuonna tuhottua näitä kerä kasoja kun ei ole jäljellä enää kuin yksi pieni paperikassillinen langan jämiä. Aika mahtava fiilis kyllä, vaikka mitään sellista jämäprojetia ei lankojen osalta ole tullut pidettyä niin ihan vahingossa aina tulee valittua kaikkiin töihin juuri jämiä. Vielä pari lahjaa olisi tekemättä, jotka olen luvannut tehdä. Onneksi ne eivät vie paljoa aikaa ja ommella pitää vain muutama sauma. Eli kuorinta-ainetta olisi tulossa vielä ja siihen rinnalle jotakin ommeltua.

Ennen