Vanha neule kertoo minulle tämän päivän tarinaa
Jokaisella vaatteella on tarina, tai ainakin minun vaatteilla on erilaisia tarinoita. Nyt kerron yhden minulle hyvin rakkaan vaatteen tarinan. Tämä vaate kertoo ihmisestä, joka on ollut lapsuudessani mukana, hänen poikansa on minulle edelleen tärkeä ja on minun läheinen ystäväni. Kun rakkaan ystäväni äiti jätti tämän maan, niin sain käydä hakemassa vaatteita ja kenkiä sekä muuta tavaraa, mitkä on minulle tärkeitä tai joista voin tehdä jotakin. Yksi tällainen asia oli villatakki, itse tehty villatakki. Keseinen villatakki on pyörinyt tuolla ”mitä teen tästä”-laatikossa monta vuotta, ihan siitä syystä, että villatakki on minulle aivan väärän mallinen ja takkiin oli tullut pitkiä langanpätkiä kun oli jäänyt johonkin kiinni, lankoja myös mennyt poikki. Tästä syystä se vain pyöri ja pyöri laatikossa.
Tässä kesällä ennen näitä ihania helteitä päätin purkaa koko villatakin ja kaivoin myös erilaisia jämälankoja esiin. Tarkoituksena oli tehdä over size- villapaita, jossa on erilaista pintaa ja myös erilaisia lankoja. Villapaidassa on siis villasekoitteita, eri paksuisia, mohairia ja bukleeta ja samttilankaa. Valmiista paidasta tuli kyllä todella hauska ja erilainen. Toimii hyvin vilpoisiin päiviin takin tilalla. Villatakin lankaa jäi vielä hieman, joten olen suunnitellut tekeväni vielä pipon tällä samalla tyylillä. Mutta en pidä kiirettä sillä koska pipoja en tosiaan edes tarvitse. Olenkin niitä jo laittanut kiertoonkin kun niitä on niin valtavasti.
Minulle oli aika selvää, että säilytän tämän vaatteen muistona tästä henkilöstä, minulle tärkeästä naisesta mutta koska tuollaisena alkuperäisenä vaatteena se ei toiminut minulla, niin purin kalliin langan ja hyödynsin sen uudelleen. Tällaisia paitoja minulla on muutamia odottamassa tuolla ”mitä teen tästä”-laatikossa. Tämä purkaminen ja uudelleen neulominen on kuitenkin oma kinkkinen juttunsa niin homman aloittaminen kestää ja kestää…
| Paita: itse tehty vanhasta paidasta ja langan jämistä Farkut: Tyttären vanhat Huivi: Tyttären vanha Kengät: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto |
Leikkisää pukeutumista
Moni tietää, jotka ovat seuranneet puuhiani pitkään, että minulle on hyvin tärkeää se, että pukeutuminen ei ole vakavaa ja se on leikkisää ja hauskaa. Se on kuin nukkeleikki itsellään. Monet ottavat pukeutumisen kovin vakavasti ja se sitten näkyy myös ulospäin ja sitä en itselleni halua ollenkaan. Se onkin yksi syy siihen miksi tykkään tuunata vanhoja vaatteita uudeksi.
Tästäkin syystä Pinterestissä on kiva pyöriä, koska uusia ideoita voi löytää ja niitä muokkailla itselleen sopiviksi. Kuten esimerkiksi minun tämän postauksen paita. Idean sain tästä kuvasta mutta koska asu on liian casual makuuni, niin lisäilin pituutta helmaan enemmän sekä härpäkettä hihoihin. Hänen blogiaankin voi seurata, löytyy mielenkiintoisia asuja juuri minun ikäiselleni naiselle (klassista ja kaunista).
Pinterestin salaisesta maailmasta kirjoitinkin jo aikaisemmassa postauksessa. Ja halusin nyt myös esitellä miten hyödynnän sitä tuunauksissa. Kaikkea en tietenkään sieltä löydä vaan mmonet ideat syntyy niinä pimeinä iltoina kun pyörin sängyssä odottamassa NukkuMattia.
Minulle vaatteet ovat tärkeä osa persoonaa ja sen vuoksi kaapit pursuaa vaatetta jos jonkinmoisia. En häpeä sitä, koska en ole minimalisti vaan haluan vaatteilla ilmentää omaa tunnetilaa tai parantaa omaa henkistä hyvinvointia, siihen kuuluu isona osana värit. Tietenkään en hamstraa vaatteita niin, etten luovu mistään. Laitan aina kaikki kiertoon joko Kierrätyskeskukseen tai Hope -yhdistykselle, jos en ole vaatetta käyttänyt kolmeen kuukauteen. Jos vaatetta en siis päätä muokata mitenkään.
Kuvissa oleva marjapuuron punainen paita on löydetty muutama vuosi sitten ilmaisosastolta ja se on yksi sellainen paita, jota en ole käyttänyt aikoihin. Hyvä työpaita ollut mutta näitä paitoja on sen verran paljon kaapissa, että joku jää aina käyttämättä. Näin tämä paita oli helppo tuunata hiukan eri näköiseksi.
Asun kokosin pukemalla leggarit jalkaan, nilkkurit ovat ilmaisosastolta, tekomokkatakki on ostettu Helsinkiin muuton aikana (6vuotta sitten), huivi on saatu lahjana iltislapsen vanhemmalta ja hattu on Kierrätyskeskuslöytö. Hattu on yksi niistä harvoista löydöistä, joista olen pulittanut hiukan enemmän kuin oma raja vaatteille ja kengille on. Näitä ei kovin paljon ole…


0

