Dopamiinipukeutuminen
Dopamiinipukeutuminen on väriterapiaa vaatekaapista (ja vähän muutakin). Dopamiinipukeutuminen tuo iloa arkeen värikkäillä vaatteilla, ihanilla materiaaleilla ja omannäköisellä tyylillä. Lue, miten pukeutuminen voi vaikuttaa mielialaasi!
Dopamiinipukeutuminen
En tiedä teistä, mutta minulla ainakin mieliala heijastuu ihan suoraan siihen, mitä vedän päälle. Harmaa olo = harmaa huppari. Mutta entä jos käännettäisiinkin koko homma ympäri? Mitä jos pukeutuminen voisi vaikuttaa mielialaan eikä toisinpäin? Törmäsin joku aika sitten termiin dopamiinipukeutuminen ja ai että, se kolahti! Kyseessä ei ole mikään uusi villitys, vaan oikeasti aika luonnollinen juttu: pukeudutaan niin, että vaatteet tuottaa hyvää fiilistä. Siis oikeasti iloa, innostusta ja itseluottamusta. Ja mikä parasta, tää toimii riippumatta siitä, mitä muut ajattelee sun tyylistä. Kun sulle tulee hyvä olo, se näkyy ulospäin.
Mitä dopamiinipukeutuminen on?
Lyhyesti: dopamiinipukeutuminen tarkoittaa pukeutumista niin, että vaatteet herättää hyviä tunteita. Se voi olla räiskyviä värejä, isoja printtejä, kiiltäviä materiaaleja tai vaikka glitteriä arkipäivässä. dopamiinipukeutuminen ei tarkoita kuitenkaan vain värejä!
Joillekin se hyvä fiilis voi tulla pehmeästä neuleesta, silkkisestä paidasta, täydellisesti istuvista farkuista tai vaikka vanhasta hupparista, jossa on miljoona muistoa. Se voi olla myös tyyli, joka tuntuu omalta, vaikkei se olisi ulospäin mitenkään erityisen huomiota herättävä.
Eli ei tarvitse vetää neonkeltaista, jos ei yhtään tunnu omalta. Riittää, että tunne on oikea.
Miten aloittaa dopamiinipukeutuminen?
Jos tuntuu, että oma vaatekaappi on täynnä vaan mustaa ja harmaata (been there), niin ei hätää. Tässä muutama vinkki, miten lähteä liikkeelle:
- Valitse väri, materiaali tai malli, joka saa sut hymyilemään. Se voi olla kirkas väri tai ihanan pehmeä kangas, molemmat toimii!
- Kokeile printtejä tai tuttuja turvavaatteita. Kukat, pilkut tai se tietty villatakki, jossa aina tuntuu kotoisalta.
- Kerrosta rohkeasti. Yhdistele tekstuureja, värejä ja tyylejä, kunnes tunnet olosi hyväksi.
- Pidä hauskaa! Tämä ei ole vakavaa. Vaatekaappi voi olla leikkikenttä, ei sääntökirja.
Miksi tämä toimii?
Dopamiini on aivojen oma ”hyvän fiiliksen” kemikaali. Kun tehdään jotain, mikä tuntuu hyvältä, olipa se sitten musiikin kuuntelu, suklaa tai… just se täydellisen värinen ja tuntuinen villapaita, dopamiinitasot nousee. Eli kyllä, pukeutumisella voi olla ihan oikeasti vaikutusta siihen, miltä sinusta tuntuu.
Ja hei, kun arki rullaa aika lailla kolmen hengen ja kahden koiran voimin, välillä tarvitsee ihan omia pieniä keinoja nostaa fiilistä. Joskus se tulee aamukahvista rauhassa, joskus värikkäästä mekosta ja joskus siitä, että saa vetää jalkaan lempileggarit ilman syyllisyyttä.
Meillä asuu enää yksi lapsi kotona ja kaksi karvaista kaveria, jotka seuraa perässä huoneesta toiseen. Päivät on silti täynnä touhua, vaikka ihan eri tavalla kuin silloin kun kaikki kolme lasta vielä olivat pieniä. Mutta sitten kun laitan sen iloisen värisen (tai vaan erityisen ihanan) mekon päälle, jotain muuttuu. Enkä tee sitä kenenkään muun takia kuin itseni. Ja se on ehkä just se pointti tässä dopamiinipukeutumisessa tehdään sitä itsellemme. Joten ensi kerralla kun mietit, mitä laitat päälle, kysy itseltäsi: miltä mä haluan tänään tuntua?
Aurinkoista päivää kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Oodi farkkutakille
Oodi farkkutakille – Kun Los Angeles kutsui ja mieheni kaivoi maalit esiin. Joskus elämässä tulee eteen hetkiä, jolloin tekee mieli nousta arjen yläpuolelle. Meidän hetkemme tuli, kun lentoliput Los Angelesiin kilahtivat sähköpostiin, ja tajusin, että minulta puuttuu täydellinen matkavaate. Eihän sitä nyt voi Kaliforniassa astella ilman jotain statementtia. Ja siitä syntyi tämä kaunokainen – minun, mieheni ja yhden hyvin kaoottisen maalausillan rakkaudenlapsi: farkkutakki, joka huutaa SWEET isolla ja glitterillä.
Oodi farkkutakille – Kun Los Angeles kutsui
Takin selkään on ikuistettu asioita, joita ilman en yksinkertaisesti voisi elää: jäätelö, tähtisumu, vähän glitteriä, kaksi epäilyttävästi sinistä muffinssia (?) ja tietenkin – dramaattinen piirrosminäni, joka näyttää siltä kuin Barbie olisi eksynyt Studio Ghiblin maailmaan. Mieheni taiteellinen näkemys? Ensin tuli visio, sitten tuli t – ja lopulta tuli kiire, koska lento lähti seuraavana aamuna.
Tämä takki ei kuitenkaan ole vain vaate. Se on elämänasenne. Kun puin sen päälleni ja astuin Helsinki-Vantaan terminaaliin, tunsin oloni kuin suomalaiseksi Carrie Bradshaw’ksi. Jokainen käännös sai aikaan pieniä huudahduksia – osa niistä innostuksesta, osa ehkä pelästyksestä, mutta reaktio on aina parempi kuin välinpitämättömyys, eikö?

farkkutakki: Kierrätyskeskus, ilmaisosasto Neule: Ross dress for less, Los Angeles Housut: Fida Kengät: Adidas outlet, Tammisto
farkkutakki, joka huutaa SWEET isolla ja glitterillä.
Ja voin kertoa – Los Angeles rakasti tätä takkia. Yksi koira haukkui sitä, mutta uskon sen olleen hyväksyvä haukahdus. Kadulla sain peukutuksia, yhdeltä jäätelökioskilta ilmaisen tuutin (ehkä sattumaa?), ja yhdessä Kenkä-kaupassa myyjä sanoi ”That jacket is so extra I love it!” – ja sehän on juuri se energia, jota tässä elämässä tarvitaan.
SweetStyleAlert – Miten kulahtaneesta farkkutakista tuli tyylini ydin?
Tämä takki ei ole vain vaate – se on tarina. Ja kaikki alkoi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta, josta nappasin vanhan farkkutakin ”ihan vaan kokeeksi”. Kulahtanut, muodoton ja kaikin tavoin… noh, ei ihan L.A.-muotia. Mutta sitten astui kuvaan mun mies, pensselit ja visionäärinen hullutus. Tekstiilimaalit, jäätelöt, glitterit, tähtiä ja söpö pastellisankaritar – yhdessä illassa takista tuli taideteos. Ja viime hetkellä valmiiksi ennen meidän lentoa Los Angelesiin! (todellisuudessa teoksen tekoon meni kaksi vuotta).
Se, mikä alkoi sattumalta ja ilman sen kummempia odotuksia, muuttui yhdeksi tärkeimmistä vaatteista minun vaatekaapissa. Tämä takki muistuttaa minua luovuudesta, rakkaudesta ja siitä, miten vaate voi kantaa mukanaan muistoja ja merkitystä. Tyyli ei aina synny ostamalla – joskus se löytyy ilmaisosastolta ja herää eloon, kun sille antaa mahdollisuuden. Nyt tämä takki on enemmän kuin asuste – se on osa mua.
Kiitos rakas mieheni tästä vaateihmeestä. Ja kiitos elämä, että toisinaan meille suodaan hetkiä, jolloin farkkutakista voi tulla osa tarinaa – tai ainakin lentokenttädraamaa.
Ihanaa päivää kaikille,
Nanna
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


2








