Kuka vielä muistaa tämän neuleen?
2
Kuka vielä muistaa tämän neuleen? 2000-luvun alussa kaikilla oli tällainen, suuri kaulus, liukuvärjätyllä langalla tehty neule. Yksivärisiäkin toki oli myös, sitä ei pidä unohtaa. Oliko sinulla tällainen paita?
Kuka vielä muistaa tämän neuleen?
Viime syksynä löysin Fidasta tämän neuleen ja pakkohan se oli ottaa mukaan, ihan siitä syystä, ettei minulta löydy tällaista paitaa ollenkaan itseltäni, ei ainakaan tuon 2000 -luvun alun jälkeen. Ainut joka minulla oli, päätyi lankakeräksi, sillä se ei enää mahtunut päälleni millään tavoin. Näin se saa uuden elämän jonain muuna, kunhan joskus saan jotakin aikaan siitä.
Itse rakastan suuria poolokauluksia, oli ne sitten tiukempia tai tällaisia lötköpötköjä kuin tässä paidassa. Tämä paita onkin ollut aika kovassa käytössä nyt kun kelit ovat huonontuneet ja lämmintä on tarvittu päälle. Aina ensimmäisenä haluaa sukeltaa isoon lämpimään paitaan, kuin se olisi ihanan pehmeä peitto. Syksy kiitää kovaa vauhtia ja kohta meillä onkin ensilumi maassa, siihen ei kuulkaas enää pitkään mene.
Harvoin pukeudun mustavalkoiseen, mutta tämä paita oli niin hauska, koska joukossa on myös harmaata. Voitteko uskoa, että olen nuorena kulkenut vain mustissa, joskus oli valkoinen kauluspaita päällä myös, mutta lähes aina mustaa päällä. Nykyään en osaa koko mustassa oikein kulkea vaan aina pitää olla jotain ihanan värikästä. Tummat masentaa meikäläistä niin paljon.
Miten paljon minulla on lenkkareita ja tennareita?
Tällä hetkellä niitä on aika reilusti, johtuen paljon siitä, että keväällä perin aika ison määrän kaikenlaisia ihania tossuja pojaltani, joka alkoi kasvaa maata pitkin ja siro 36 jalka kasvoi hetkessä kokoon 39. Nyt se on hiukan tasaantunut kun kesän aikana jätkä viuhahti pituudesta minun ohi. Minun pikkuinen vauveli on nyt minua pidempi. Lyhin meistä on tyttäreni, joka on minua sentin lyhyempi. Taisto se oli tämäkin.
Minun lenkkareista ja tennaireista on ollut kyselyjä ja kerran olen kuvan laittanut Instaan. Mutta olen luvannut tehdä aiheesta ihan kunnon postauksenkin, kunhan kiinnostukseni herää aiheeseen. Mutta miksi halusin ottaa asian esille, liittyy siihen, että kuvissa jalassani on poikani vanhat lenkkarit, jotka on myös hankittu aikanaan Fidasta. Vaikka siis paljon keskityn itseeni ja omaan vaatekaappiini, niin kyllä se poikakin kaikkea kivaa saa päälleen. Ei tarvitse alasti pojan kulkea. Uskokaa pois.
Ihanaa alkanutta viikkoa!
Viimeinen lomapäivä
Viimeinen lomapäivä oli kiukuttelua ja vesisadetta. Olimme suunnitelleen päiväreissun toiseen kaupunkiin, mutta se sitten peruuntui kovan vesisateen vuoksi. Ja minua kiukutti, kiukutti niin paljon, kun viimeinen lomapäivä pitää viettää sisätiloissa.
Viimeinen lomapäivä
Nousin iloisesti aamuun, aurinko paistoi ja oli mukavan lämmin. Join aamukahviani ja laittelin itseäni valmiiksi reissua varten. Ja sitten repesi taivas, katsoin suu auki pihalle ja katsoin kun sadepisarat säntäilivät pitkin maata. Vettä tuli niin paljon, ettei eteensä nähnyt ja sade ei ollut ihan heti loppumassa. Istuin sängylle ja huokasin syvään, voihan hitto. Tähän mennessä on aina viimeinen lomapäivä vietetty jossakin muualla kuin kotona, enkä haluaisi sen muuttuvan tälläkään kertaa.
Mutta äiti maa oli asiasta toista mieltä, ei minun auttanut itkut markkinoilla, vaan laitoin leffan pyörimään ja kiukuttelu alkoi sillä hetkellä, ihan kuin se nyt asiaan jotenkin auttaisi. Meikäläistä nyt vaan sattui harmittamaan, varsinkin kun en ole koskaan käynyt siinä paikassa minne ajateltiin mennä.
Aika kului, vettä vaan tuli ja tuli, lopulta kello raksutti sen verran, ettei ollut mitään järkeä lähteä yhtään mihinkään, oli aika heittää pyyhe kehään. Ja minua kiukutti niin paljon. En millään olisi halunnut maata kotona, ihan kuin se makoilu nyt jotenkin auttaisi. Iltaa kohden ilma alkoi kuitenkin selkenemään mutta minun oloni oli aivan kakka.
Pikaisesti vaatteet päälle ja matkaan
Eipä siinä ehtinyt ihmetellä, kun mies sanoi että auto lähtee pihasta siihen ja siihen aikaan. Minä kyydissä tai en. Kovassa kiireessä vaatteet niskaan ja pihalle. Vasta ulkona huomasin, että olen valinnut päälleni ihanasti kirppisvaatteet. Lähes Lumppumaakarin ekstaasi, tosin nyt ei ollut päällä mitään tuunattua. Ei edes laukkua. Mutta voi sen ekstaasin luoda näinkin, ihan hyvin. Ihan siitä syystä, että se on enemmän tunne. Jos haluat tietää enemmän mikä on Lumppumaakarin ekstaasi, niin klikkaa tätä linkkiä.
Viimeinen lomapäivä alkoikin tuntua mukavalle, vaikka ei Helsingistä pois lähdetty. Päästiin kuitenkin ulos ovesta ja löytyi vielä hyvät fiilis vaatteet päälle. Parasta tässä asussa on se, että farkkutakki oli juuri samaisena viikkona löytynyt UFF:in euronpäiviltä. Tällaista farkkutakkia minulla ei ole vielä ollut, joten ehdottomasti se piti napata kotiin. Neule taas on hankittu aikanaan Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta (sama paita oli myös laivalla kesällä päälläni), leggarit taasen on hankittu aikanaan Fidasta ja kengät juuri hankittu myöskin Fidasta.
Cafe Regatta ja ihana ilta
Kuuden aikaan sade oli päättynyt ja mieheni sanoi sitten, että nyt mennään vaikka cafe regattaan iltapalalle ja nauttimaan vähän lihottavistakin asioista kuten leivonnaisista. Ensin kiukuttelin asiasta mutta lopulta mieheni sai minut työnnettyä ovesta ulos ja antauduin täysin meren syleilyyn, tai noh, en uinut sentään, sen verran syksyinen ja kylmä tuuli kutitti naamaa, ettei uimaan voinut ajatellakaan.
Regatta on ihana paikka, normaalisti ollaan siellä käyty vain talvisin, mutta nyt päästiin vihdoinkin kesäaikaan nauttimaan ihanasta olosta siellä. Vaikka korona on, niin Regatassa käy kuhina. Terassi on sen verran suuri, että ihan toisen ihmisen vieressä ei tarvitse olla. Ihana paikka ja meri laannutti tämän myrskyävän ihmisen jälleen kerran, vaikka ei reissuun päässytkään.
Mukavaa tiistaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: