Kaksi vanhaa takkia rakastuu, näin oikeasti voi käydä. Näin kävi täällä meillä, nimittäin siivotessa löysin farkkutakin, jonka olen tehnyt itselleni vuosia sitten, erittäin paksusta farkusta. Aikanaan käytin sitä aika vähän, sillä se oli minulle ihan liian suuri, mutta nyt se oli kutistunut kaapissa, enkä saanut sitä edes päälleni. Toinen takki, nahkatakki taas löytyi materiaalikaapista, olen saanut sen kaveriltani joskus muutama vuosi sitten ja vasta nyt sille tuli käyttöä. Nimittäin farkku ja nahka rakastaa toisiaan. Uskotko?

Kaksi vanhaa takkia rakastuu

Koska tavallaan tykkään takista, niin pakkohan se on sitten tuunata uudeksi, jotta sitä voi myös käyttää, ei vain roikottaa tyhjän panttina kaapissa. Näin aloin ratkoa takin sivusaumoja, myös hihan saumat. Purkamisen aikana mietin mitä ja miten toteutan suunnitelmani ja mietin sitä, että onko minulla edes mitään suunnitelmaa tähän. Kun sivut oli purettu, hyökkäsin nahkatakin kimppuun ja purin siitä vuorin sekä myös sivusaumat pois. Näin on helpointa lähteä leikkaamaan osia vaatteesta. Kokonaan en lähtenyt fileoimaan takkia, vaikka se nyt olisi vielä helpompi homma.

Mitä tein?

• leikkasin neljä pitkää pätkää nahkatakista, noin 8cm leveitä, sisältäen saumanvarat.
• Leikkasin samat kappaleet myös vuorista.
• Leikkasin summissa myös isot taskunosat nahasta sekä vuorikankaasta.
• Ompelin kaksi pitkää pätkää yhteen vuorikankaan kanssa lyhyestä päästä.
• Ompelin taskuihin vuorin.
• Ompelin pitkät nahkasuikaleet farkkutakin sivusaumoihin. Näin sain molempiin sivuihin lisää tilaa 6cm. Ompelin pätkät siis hihasta helmaan.
• Kiinnitin taskut.
• Leikkasin lopuksi nahasta jatkopalan vyöhön ja purin vanhan vyön kokonaan ja katkaisin vyön kahtia.
• Lisäsin nahkalisän vyöhön keskelle ja ompelin vyön.
• Leikkasin hihoista noin 6 cm pois, sillä halusin laittaa resorin hihansuihin. Mittasin siis ranteeni ja leikkasin resorista summissa aika pitkän resoriosan takkiin.
• Ompelin hihansuuhun rypytyslangat ja ompelin resorin kiinni hihaan.

Lopputulos on aika kiva ja tykkään takista nyt tosi paljon. Mitä sinä tykkäät takista nyt? Olen iloinen siitä, että sain tuunattua vanhan asian uudelleen käyttöön, eikä sitä tarvinnut muuttaa miksikään, vaan se on edelleen takkina. En myöskään välitä siitä, että se näyttää tuunatulta. Ehkä lisään vielä joitain merkkejä takkiin. Katsotaan, toki nahkaakin on vielä jäljellä, että olkapäille voisi tehdä jotkin nahkaiset epoletit, mutta sekin on sitten sen ajan murhe jos ja kun haluaa hiukan lisätä jotakin. Nyt takki on kuitenkin juuri sellainen kuin haluan sen nyt olevan.

Mahtavaa iltaa kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Vihdoin valmistui Noora Niinikosken suunnittelema neule, tämä neule kuuluu myös samalla Make Nine -haasteeseen, jonka eteneminen on ollut todella työlästä ja monin tavoin hankalaa. Tällä hetkellä olen kuitenkin hvyin tyytyväinen siihen, että olen saanut vihdoin jatkettua haastetta ja saanut yhden neuleen taas valmiiksi.

Eli jos kaipaat haastetta, niin tämä on hyvä siihen hommaan ja lopputuloksen vuoksi myös kannattava. Meinaan kaiken sen itkun ja hien jälkeen kun on vihdoin saanut valmiin vaatteen päälleen, niin ai että mikä fiilis. Täydellinen fiilis. Mun fiikset oli, että vau, mä tein tän! Minä, omin pikku kätösin! Kovalla työllä ja päättäväisyydellä vein työn loppuun.

Noora Niinikosken suunnittelema neule

Noora Niinikoski on suunnitellut useampaankin kertaan Novitalle ihania neuleita ja tietenkin olen niihin aivan rakastunut. Nyt kun vihdoin sain ensimmäisen valmiiksi, voin käsi sydämellä luvata, että teen toisenkin, ehkä kolmannenkin…Neljännestä puhumattakaan. Tämä ihana neule löytyy Novita kevät 2016 -lehdestä. Neule on haastava, se todella on. Itse aloitin neuleen jo vuosi sitten mutta se jäi alun jälkeen koriin ja vasta kun lähdin miettimään mitä neulon Make nine -haasteeseen, päätin ottaa tämän työn siihen mukaan. Vaikka olen neulonut paljon ja jonkin verran teen omiakin malleja, niin tätä paitaa en enää uudelleen tee. Olen niin onnellinen, että se on vihdoin valmis. Tämä on vaikea toteuttaa.

Eli jos kaipaat haastetta, niin tämä on hyvä siihen hommaan ja lopputuloksen vuoksi myös kannattava. Meinaan kaiken sen itkun ja hien jälkeen kun on vihdoin saanut valmiin vaatteen päälleen, niin ai että mikä fiilis. Täydellinen fiilis. Mun fiikset oli, että vau, mä tein tän! Minä, omin pikku kätösin! Kovalla työllä ja päättäväisyydellä vein työn loppuun. Seuraava haaste odottaakin sitten nurkan takana.

Novita 7 -veljestä lanka

Lanka, joka herättää tunteita niin voimakkaita. Toiset tykkää kovasti ja toiset eivät koskisi tikullakaan. Itse tykkään ja koska lanka on yksi lempparini, vaihdoin tähänkin työhön tuttavallisesti seiskaveikka langan. Ohjeessa on Novita Nordic wool, jossa noin puolet villasta tulee Pohjoismaista. Kyseisen langan valmistus on kuitenkin lopetettu, joten vaihtoehdoiksi kannattaa katsoa neuletiheyteen sopivaa villalankaa. Jos haluaa siis neuloa 100% villasta. Seiskaveikka ei ole täysin villaa vaan siinä on joukossa polyamidia noin 25%, siksi se sopii hyvin sukkiin.

Seiskaveikka sopii sukkien lisäksi erittäin hyvin leggareihin sekä paitoihin. Kestää hyvin ja kun huoltaa oikein, vaatteita voi käyttää monta kymmentä vuotta. Myös sukkia. Itse rakastan villasukkia ja niitä tulee tehtailtua aika paljonkin, mutta koska ne säilyy pitkään, niitä ei ihan koko ajan viitsi tehdä. Valitettavasti. Niin ihania sukkaohjeita kun on niin paljon, mutta minua vain on yksi, minä yksi.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi