Pojan farkuista hame minulle
Pojan farkuista tein itselleni aika ihanan ja rennon hameen. Tämä onkin yksi uuden projektini työ ja tähän on käytännössä käytetty toisen tuunauksen jämiä. Näin sain hameesta hyvin persoonallisen ja hyvin monikäyttöisen. Olen niin innoissani tästä uudesta projektistani, että nyt sairaslomalla innostuin ompelemaan pari päivää ihan kunnolla.
Pojan farkuista hame minulle
Farkut on ostettu pojalle meidän Kalifornian reissulle ja reissun jälkeen poika hajotti housunsa vahingossa. Korjasin ne mutta jossakin kohtaa poika ei enää vain halunnut niitä käyttää, kun se jorjattu kohta häiritsi häntä, housut siirtyivät miehelleni, joka käytti niitä niin pitkään, että ne hajosi jälleen. En todellakaan ymmärrä, miten tuo miesväki oikein housjaan käyttää kun molemmat saavat hetkessä rikki housunsa tuosta vetoketjun alapuolelta..Huoh. Noh, joka tapauksessa mieskään ei enää halunnut korjauksia ja housut lensivät kaaressa minun ylijäämälaatikkoon.
Housut olivat työ numero kolme ja esittelen ne nyt ennen ykköstä ja kakkosta. Siihen on ihan syykin, mutta syistä lisää sitten myöhemmin. Olin tehnyt toisen tuunauksen, josta oli jäänyt yli koko etulahje ja sitten trimmauksesta jäi joitain palasia, joista sitten tein kiilat tähän hameeseen. Tämä tapa muokata farkuista hame on vanha ja olen itsekin tehnyt näitä erilaisia pitkin vuosia. Tämä tosin on nyt aika pitkälti lempparini, ihan siitä syystä, että tämän vyötärö on kuminauhaa, joten tämä on rento ja löysä. Onhan tämä hame muutoinkin siis hiukan liian iso minulle.
Hameen luonti farkuista
Ihan ensin purin housujen lahkeet sekä sisäsauman. En leikannut vaan purin. Tämän jälkeen purin haarasauman edestä ja takaa vetoketjulle asti. Kiinnitin etu -ja takasauman uudelleen niin, että poistin haarasaumat kokonaan. Näin keskelle eteen ja taakse jäi avoimet kolmiot, joihin on tarkoitus laittaa kiilat. Nämä kiilat rakensin toisen tuunauksen ylijäämästä. Ensin ompelin kaksi etulahjetta yhteen sisäsaumoistaan ja asettelin takakappaleeseen. Leikkasin ylijäämän pois ja ompelin paloista etukappaleen kiilan yhdistelemällä ylijäämä paloja toisiinsa. Näin sain hauskaa tekstuuria etukappaleeseen.
Purin samalla ylijäämäfarkkujen vetojetkun, farkkumerkin sekä vyölenkit. Vielä vyölenkkejä en ole lisännyt, mutta olen miettinyt, jos ne laittaisin vyötärölle. Katsotaan. Kaivoin myös laatikoistani pari merkkiä ja kiinnitin vetoketjun ja merkit ympäri hametta. Näin hame pääsi yhdeksi suosikeistani. Vetoketjua en muuhun oikein tarvinnut, sillä minulla on farkuista purettuja vetoketjuja valtavat määrät ja nämä on mahtava koristelisä vaikka tällä tavoin.
Minkä kanssa käyttää tällaista farkkuhametta?
Nyt kun tosiaan tein pojan farkuista tämän hameen ja farkut olivat hyvin over size kuminauhavyötäröllä, jossa on myös nyöri, jolla saa vyötäröä kiristettyä, on hame rento myös vähän sporttinen. Tästä syystä voin käyttää tätä hametta ihan minkä tahansa kanssa. Neuleiden, collegepaitojen, voin yhdistää puhvihihoihin tämän hameen yms. Mitä enemmän kokoeilee yhdistelyä sen enemmän hame muuttuu. Olen itse hyvin inspiroitunut siitä, miten monella eri tavalla voin hametta käyttää.
Huppari päälle, lenkkarit jalkaan ja lippis päähän. Siinä on jo heti hauska kevät asu toukokuun viileään aamuun tai iltaan. Tai sitten laitan valkoisen t-paidan ja slipoverin. Ah, nyt alkaa inspiraatio oikein laukata. Vaihtoehtoja on niin paljon, että ihan pyörryttää. Tulisipa jo kevät ja lämpimät kelit, että saisi pukeutua hiukan ohuemmin.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Designmuseo
Helsingin Designmuseo
Käytiin Helsingin Designmuseossa muutama viikko sitten ihan ensimmäistä kertaa koskaan. Helsingissä on valtava määrä erilaisia museoita ja jotenkin Designmuseo jäänyt kaiken muun jalkoihin. Mutta nyt vihdoin päätettiin hypätä muotoilun ja suunnittelun maailman. Valtava määrä tuttuja asioita omasta lapsuudesta ja paljon uutta tietoa muotoilusta. Asia mikä otti päähän ja häiritsi alakerrassa, oli äänestys. Vaikka sitä ohjattiin hyvin, niin se vei valtavasti tilaa ja ihmismäärä oli taas kamala.
Designmuseo
Vaikka en pitänyt äänestyksen tuomasta ihmisvilinästä, niin nautin kyllä kovasti tepastella museossa. Varsinkin kun ympärillä oli niin paljon tuttuja juttuja. Heitin äidilleni valokuvan mehulingosta, jollainen meillä on ollut kun olin lapsi. Äitini tosin laittoi viestin takaisin, ettei meillä ollut ihan samanlaista. Jotenkin aivot vain on jäänyt siihen moodiin, että kuvan mehustin on samanlainen millainen meillä oli.
Tutustu Designmuseon näyttelyihin tästä linkistä.
Mieheni oppi taas jotakin uutta, sillä hän ei tiennyt, että prinsessa Leia käyttää Björn Weckströmin suunnittelemia koruja. Kyseinen koru on itselläni ollut monta vuotta jo hankintalistalla. Mutta valitettavasti nuorio-ohjaajan palkalla ei sellaista hankita tuosta noin vain. Enkä usko, että sitä tulisi kauheasti edes käytettyä, kun ei ole sellaisia tilaisuuksia. Mutta aina voi haaveilla.
Puutarha tuo yhteisöllisyyttä
Minua kiinnosti kovin puutarharakentaminen ja sen vaikutukset. Minulla on vuosia ollut kova hinku saada oma kaupunkipuutarha, mutta sen hankinta on ollut vain pieni piste tulevaisuudessa. Ihan siitäkin syystä, että meillä oli omat pikku palstat Paloheinässä, jossa ennen asuimme. Nyt ei sellaista herkkua täällä uudessa ole. Siksi sain uudelleen pienen kipinän ja seurailen koko ajan palstojen myyntejä. Pikku mökki ja palsta, jossa voi viljellä omat hyötykasvinsa.
Käsityöläisenä minua kiinnosti yksi tietty asia, nimittäin tuossa näyttelyssä oli myös iso keto, joka oli tehty tekstiilistä. Sille kedolle sai mennä kävelemään sukkasilleen ja ottaa kuvia. Jono oli sillä hetkellä, joten vain ihastelin sitä ja mietin kovasti, että minne voisimme nuorten kanssa tuollaisen yhteisteoksen rakentaa. Samalla ajatuksella siis. Mitään tilaa tuollaiselle meillä ei ole, mutta voihan sitä aina unelmoida sellaisesta.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:


4


















