Hyvästi talvi en jää kaipaamaan
8
Hyvästi talvi en jää kaipaamaan! En todellakaan. Talvi ei ole mun juttu, on kylmä, valkoinen kylmä ällötys on maassa yms. Ainut hyvä asia talvessa on se, että lumi tuo valoa pimeyteen. Muuten voisin elää ikuista kesää vain. Kesä on mun juttu! Lämpö ja aurinko, vihreys ja kukkien väriloisto. Toki myönnän, että pyrin etsimään jokaisesta vuodenajasta jotakin hyvää ja aina niitä hyviäkin juttuja löytyy, mutta…
Aina tulee mutta, aina. Joka tapauksessa olen todella tyytyväinen, että lämpötila nousee ja lumi häviää, kevät tulee ja voin kohta aloittaa kirsikkapuumme eloon heräämisen seuraamisen. Se on mielenkiintoista puuhaa. Meidän ihana puu alkaa elää jälleen. Tänä vuonna fiksataan terassikin kuntoon, niin voidaan nauttia tulevina vuosinakin tästä pikkuruisesta pihasta.
Hyvästi talvi, en jää kaipaamaan
Tämä talvi on ollut todella hankala, oikeastaan koko vuosi on ollut jatkuvaa uuden oppimista ja uusien ideoiden luomista. Parasta on ollut se, että löysimme Suomen matkailun, joka ei yleensä ole meidän ensimmäisiä asioita. Suomi on kuitenkin kaunis maa ja täällä on paljon nähtävää, joten tänä vuonna jälleen kierrellään Suomea. Odotan kesältä muutoinkin kaikenlaista kivaa, kun viime kesä meni töissä lähes kokonaan. Minulla oli vain viisi päivää lomaa.
Sellainen loma oli uusi asia minulle, kun aikaisemmin olen lomaillut koko kesän. Koulumaailma on niin toisenlainen mitä on nuorisotyö. Joten kyllä, odotuksia kesältä on…Ja mitä ne on? En tiedä vielä, mutta hiljaa hyvää tulee.
Kirppikset
Kirppikset ovat jääneet tällä hetkellä kokonaan taka-alalle, kesällä ehkä sitten pitkästä aikaa toivottavasti mennään kiertämään jokin lenkki. Tärkeää minulle on kuitenkin se, että saan näitä omia kasoja tehtyä pois, joten voi olla, että kirppikset saavat olla suhteellisen rauhassa koko kesänkin. Katsotaan nyt, jos sattuu matkan varrelle jokin paikka, josta löytää jotakin pientä ja kivaa.
Kuvien poncho on aikoja sitten löytynyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja on ollut kovassa käytössä löydöstä lähtien. Tässä ponchossa kivaa on se, että käsille on oma paikka. Ei mitään aukkoja, vaan ihan kunnon paikka käsille. Tämä poncho on niin erilainen mitä muut tällaiset, joita kaapissa on monen monta. Myös ruskea laukku on samasta ilmaisosastosta napattu, ihan samalla kertaa kuin ponchokin. Näin löytyi kiva asu valmiiksi.
Tästä tulikin tällanen sekametelisoppa postaus, mutta haitanneeko tuo sitten yhtään mitään?
Suloista sunnuntai-iltaa kaikille!
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä. Muutama päivä sitten uutisoitiin Menita lankakaupan kohtaamasta erittäin aggressiivista asiakkaista, jotka riehuvat myymälässä ja kohdistaa vihaansa myös henkilökuntaan. Uutinen oli aivan käsittämätön. Itse tykkään Espoon Menitan myymälästä ja henkilökunta on aina iloisia ja tällainen käytös on kummallista. Ja pahinta on lukea, että kyseessä on minun ikäluokkaan kuuluvat ja sitä vanhemmat naiset. Linkki artikkellin.
Onko korona sekoittanut ihmisten päät näin täysin, kun ei enää muisteta miten käyttäydytään? Olen aika järkyttynyt. On hienoa, että keksitään tekemistä sinne kotiin ja käydään hakemassa lankalaatikkoon lisää tavaraa, mutta jos ei kestetä myymälän ohjeita, miten asioidaan turvallisesti, pitäisikö sitten hankkia tarpeet netistä?
Neulebuumi kasvaa ja tuo mukanaan lieveilmiöitä
Toinen lieveilmiö, josta puhutaan on se, että pyöröpuikot on joka puolelta loppu. Neulojat ovat syvässä neuloosissa ja varsinkin Strömsön neulepaita on jokaisen puikoilla. Ylipäänsä kaikenlaiset kaarrokeneuleet ovat nyt the juttu ja tämä voikin olla se syy miksi pyöröpuikot ovat loppuneet kaupoista. Itsellä on sen verran iso varasto puikkoja, ettei ole tällä hetkellä tarvetta ostaa uusia.
Minusta tosiaan on hienoa, että neulebuumi on nyt käsinkosketeltavaa ja on ihanaa kun ihmiset luovat upeita juttuja itselleen ja läheisilleen. Mutta voitaisiinko kuitenkin yrittää muistaa ne käyttäytymissäännöt ja muistaa, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin vain sinä itse. Vaikka se maailma pyörii aina sen oman navan ympärillä, niin kun astuu kodin oven ulkopuolelle, niin siellä on muitakin ja hyvin me tänne mahdutaan, jos vain annetaan toisillemme tilaa.
Käsityön tervehdyttävä voima
Olen aina puhunut käsityön puolesta, sen hoitavasta voimasta aivoihin. Tulen aina myös puhumaan siitä, mitä terveysvaikutuksia käsitöillä on meille. Mutta meidän ei tule hyväksyä noin alkukantaista käytöstä, mistä tällä hetkellä kohistaan neuleryhmissä. Olen aika iloinen siitä, että joukossa on paljon nuorempia, jotka osaa käyttäytyä. Vaikka korona kiristää hermoja, niin silti yhteen hiileen puhaltamalla me päästään normaaliin elämään pikku hiljaa, niin kauan kuin joukosta löytyy vastarannan kiiskejä, niin kauan rajoitteet on meidän elämää. Mahdumme sinne lankakauppaan jokainen, omalla vuorollaan.
Mukavaa päivää kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS: