Mulla on blogijumi
6
Kyllä, totta se on. Mulla on blogijumi,ärsyttävä jumi tuli kylään, eikä meinaa millään lähteä. Tosin homma on niin, että se jumi ilmestyi tasan silloin kun oma tietokoneeni hajosi, sitä ei olla vieläkään saatu kuntoon. Kone toimii kyllä muuten mutta siitä on kadonnut verkkosovitin. Ohjeiden mukaan on koitettu herätellä sitä ja aluksi saatiinkin se esiin hetkeksi ja nyt sitä ei löydy taas ollenkaan. Joten nyt odotetaan tästä kaikesta papereita, että voidaan laittaa vakuutukseen. Nähtävästi uusi kone hankittava TAAS!
Viikonloppu on siis mennyt täysin kotosalla, on taisteltu tietokoneen kanssa ja ommeltu ja laitettu pihaa. Siinä ne tärkeimmät. Nukuttua on tullut todella huonosti ja järkyttävät allergiakohtauksetkin iski vasten kasvoja. Eli sellainen kiva viikonloppu takana.En ole katkera, mutta kuitenkin… Lepo olisi ollut kiva mutta unihemmokin jätti tulematta ja unet ovat olleet super levottomat. Että kivaa viikkoa minulle vaan hei.
Mulla on blogijumi
Blogijumin lisäksi uskon, että minua vaivaa kuvausjumi. Voitteko arvata miksi? Noh, tässä on nyt pidempään oltu ilman kameroita kun molemmat hajosi…Juu, voitteko kuvitella, että tämäkin vielä. Huoh, tosin tämä on jo pidemmältä ajalta tämä juttu. Toisen kameran objekti on mennyt rikki ja toinen alkaa vedellä muuten vain viimeisiään. Pitää viedä huoltoon, jos se siitä tokenisi. Mene ja tiedä. Puhelimella siis on tullut paljonkin kuvattua sitten. Se taas ei ole mun juttu ollenkaan.
Eli kun ei ole kunnon kameraa, niin kuvaaminen ei ole inostanut. Onneksi jotain räpsyjä tulee välillä laitettua Instaan, mutta harvoin sinnekään. Tää akka on siis jumissa kokonaan. Onneksi ompelukone toimii, tai tämä varakone. Pääkone on vieläkin hallin lattialla odottamassa konesairaalaan pääsyä. Miten voikaan kaikki laitteet olla nyt samaan aikaan kaput? Tää on joku karma juttu, ekös vaan? Mutta en tietääkseni ole tehnyt mitään tyhmää kenellekkään mistä pitäisi näin maksaa…
Mitä odotan ensi viikolta?
En kuulkaas yhtikäs mitään. Vähän tuntuu sille, että mitään ei kannata odottaa eikä suunnitella kun kuitenkin käy niin, että kaikki heittää härän pyllyä. Joo, olen nyt tosi positiivinen, kas kun ei posetiivari. Ehkä se aurinko suostuu tähän risukasaan vähän edes paistamaan vielä? Jaa, että tuli tästä postauksesta tämmöinen valivali ja pulipuli juttu. Ehkä välillä on hyvä päästää se paha ulos, että hyvä pääsee vuorostaan sisään, vai mitä? Ja nyt kun tämä teksti loppuu pitää alkaa miettiä, että mitä ihmeen kuvia sitä laittaisi kuvittamaan tätä valitusta. Hirviökuvat olis hyviä tähän. Muttei niitä ole mulla.
Muksaa iltaa kaikille!
Millainen on ollut minun koronavuosi
Vuosi on tosiaan takana tätä korona aikaa ja millainen on ollut minun koronavuosi? Miten elämä on muuttunut ja alkaako olla hermot riekaleina? Ei ala, ihan valtavan suuria muutoksia ei ole tullut tämän vuoden aikana omaan elämään, jos ei lasketa sitä, että sain vakipaikan kaupungilta. Muuten aika pieniä muutoksia ja nekin lähinnä työmaailmassa, mutta nekin sellaisia, joihin alkaa jo kyllästyä.
Tarkastellaan hiukan mitä tämän vuoden aikana sitten on tapahtunut ja miten paljon meitä on sitten rajoittanut esimerkiksi nuo maskit, joista niin valtavasti puhutaan somessa tällä hetkellä. Ne kun kuulemma rajoittaa hirmuisesti elämää. Niin katsotaan nyt miten ne rajoittaa meitä.
Millainen on ollut minun koronavuosi
Kun koronasta alettiin puhua, niin oltiin juuri tultu Krakovasta ja oltiin vielä niin meidän matkan lumoissa, ettei ihan kaikkea ympärillä olevaa tajuttu. Ehdittiin käydä seikkailuilla ja hääpäivääkin vietettiin oikein isolla ajatuksella. Suunniteltiin Japanin reissua, joka oli meidän nuorimman synttärilahja. Sitten tilanne paheni ja koulut suljettiin, nuorisotilat suljettiin. Poikani jäi kahdeksi kuukaudeksi kotiin, joka oli hänelle iso onglema, hän kuuluu niihin, joille etätyö ei sovellu.
Töissä opeteltiin uutta, tietenkin. Nuorisotyö jalkautui ja avasi digitaalisen nuorisotyön. Tilanne oli joka tavoin hankala, uuden oppimisessa meni aikaa, vaikka kaikki piti omaksua hetkessä. Kuitenkin hyvin suorituttiin hommasta! Minut myös vakinaistettiin ja se oli ainakin iso juttu. Keskimmäinen lapseni oli intissä ja sairastui vakavasti, oli toista viikkoa laivassa kuumeessa. Viime keväänä ei vielä oikein testattu sairastuneita. Kaikki oireet kuitenkin pojalla oli.
koronaKesä
Pääsin mukaan erilaisiin kesätoimintoihin ja halusin testata niin monessa paikassa kuin mahdollista, että tiedän mitä kaikkea meillä on nuorille tarjota. Tänä vuonna siis tiedän minne haluan mennä ja mitä tehdä. Kesällä käytiin myös Riiassa Serenade laivalla sekä tehtiin pikkuinen road trip Suomessa. Siitä se Suomimatkailukipinä lähti. Keskityttiin pitkälti muutoin olemaan kotosalla, sillä olin töissä koko kesän. Lomaa oli vain viisi päivää. Mutta kivoja muistoja saatiin.
Nuuksio tuli myös vihdoin tutuksi ja päästiin Helsingissäkin niille omille tärkeille paikoille retkeilemään, kuten Kuusiluoto, Vuosaaren huippu sekä Suomenlinna. Suokissa käytiin myös nauttimassa Kekrijuhlista. Syksy alkoi ja siirryin jälleen toiselle tilalle hommiin, tänne on tarkoitus jäädä. Tää on unelmahommaa kaikinpuolin.
koronaTalvi
Sitten suljettiin jälleen tilat ja meillä alkoi uudet tuulet puhaltaa, suunniteltu kylpyläreissu peruttiin ihan turvallisuuden vuoksi ja vietettiin hiukan toisenlainen hanukkah/joululoma. Lapset tulivat kotiin syömään ja nautittiin elämästä ihan keskenään. Syötiin ja pelattiin. Muuta ei tarvita. Sitten siirryttiin kevääseen ja lopulta Pääkaupunkiseutu päätti avata tietyn ikäsille kerhot ja me päästiin uudelleen normaaleihin hommiin. Tosin meille tuli maskien käyttö eteen. Miten niiden kanssa on mennyt? Hyvin. Ei ole estänyt mitenkään toimimasta, eikä sitä tarvitse edes kerralla pitkään käyttää. Se on enmmänkin tuonut enemmän mahdollisuuksia kuin vienyt pois. Näin itse sen nään.
Onko tämä vuosi myös koronavuosi?
Uskon näin. Emme ihan vielä pääse koronasta, vaikka meillä menisikin hyvin, niin matkustamaan tuskin vielä kovin hevin päästään. Monessa maassa, kuten Puolassa tilanne on huono ja ei, en ole hysteerinen asiaa kohtaan. Meinaan edelleen elää ihan näin mutta pidän silti välimatkaa muihin ja laitan maskin julkisissa tiloissa. Miksi? Koska minä välitän muistakin ja haluan päästä tästä vitsauksesta joskus eroonkin, jotta voin matkustaa jälleen. Jos et itse halua elää normaalisti, niin älä käytä maskia ja ole väliinpitämätön itseäsi kohtaan ihan rauhassa. Elä elämäsi korona mielessä vaikka hautaan asti. Haluan, että yrittäjät voivat jälleen saada hommat pyörimään ja voimme elää normaalisti. Se ei tapahdu, jos osalla ei mitään taistelutahtoa ole.
Millainen on ollut minun koronavuosi
Toistetaan oikein kunnolla tätä. Minun vuosi on mennyt oikein mallikkaasti, toki on asioita, joita en nyt voi tehdä kuten matkustaa ulkomailla, mutta kestän sen hyvin. Kohta pääsee laittamaan omaa kasvimaata ja takapihaa, joten tämmöiset asiat unohtuu aika nopeasti. Myös lähiretkeily tulee pian mukaan kuvioihin kunhan suurimmat kiireet päättyy. Hengähdetään ja tehdään sellaisia asioita, joita ei olla ennen tehty tai tehdään asiat eri tavoin.
Rentoa sunnuntaita kaikille!