Kun ompelumania iskee, sitä ei kukaan voi pysäyttää. Se tulee ja vie mennessään, se ”pakottaa” sinut sukeltamaan ompelun maailmaan ja lukkiutumaan ompsuun. Siellä olet ja pysyt niin kauan kuin mania haluaa itse lähteä ja jäät kuivana korppuna ihmettelemään, mitä oikein tapahtui. Tuo hirvittävä ompelumania pakottaa sinut kaivamaan kangasvarastoja ja kuiskii korvaasi, mitä oikein sinun pitää tehdä. Ota tuo tyynyliina ja tee niistä bikiniyläosa ja alaosaksi otat tuon farkkukankaan ja teen korkeavyötäröiset shortsit. Mitään muuta et voi kuin totella.

Kohta taas mania kuiskuttelee, että katsoppas tuonne kangaspinon alimmaiselle hyllylle, se kaikkein alimpana oleva kangas, siitä pitää tehdä playsuit, hophop alappas nyt kontata ja kaivaa. Et saa ajatusta pois mielestä edes yöllä, vaan nouset kaivelemaan kankaan esiin. Laitat sen nätisti odottamaan seuraavaa päivää ja koko yön mania näyttää unissa sinulle millainen olisi hyvä playsuit.

Kun ompelumania iskee

Silloin ommellaan mitä mania sanoo, tällä kertaa ommeltiin:

• Bikiniyläosa
• farkkushortsit
• 2xplaysuit

Maailmani koostuu monesta eri lankakerästä, jotka on solmittu yhteen, mutta mania ei kuulu maailmaani, vaikka se välillä meille tuleekin häiritsemään elämää. Mitä teen kun mania iskee? Tuossahan se ylempänä tulikin… Annan sen rauhassa ohjailla minua ja laittaa töihin, tekemään vaikka millaisia asioita mikä liittyy ompeluun. Näitä hullutuksia on nähty monen monta.

Mania kuiskii ja huutaa, se sanoo, että laatikon pohjalla on paidanjämä, jonka voisi kiinnittää playsuitin yläosaksi ja alaosaksi voi kiinnittää shortsit, jotka tehdään kankaan jämästä, joka makaa toisen laatikon pohjalla. Kaikki manian kuiskutukset ja huudot kertoo asioista, jotka ovat jossakin alimpana, unohduksissa ja niiden etsiminen on aina se kaikkein työläin vaihe. Mania vain nauraa vieressä, miten tyhmä tuo ihminen taas onkaan.

Mikä tunne kun vihdoin vaate valmistuu

Se on se kuuluisa LUMPPUMAAKARIN EKSTAASI. Se on niin upea fiilis, kun vaate on valmis ja saat vaatteen päällesi, ah se tunne. Olen saanut vaatteen tehtyä, ihan itse, minun omin pikku kätösin. Voitteko ymmärtää? Ai, että näyttää kivalle ja on niin mun tyyliä ja ja ja. Olen mä vaan taas niin onnistunut luomaan jotakin ihanaa omaan vaatekaappiini. Samalla katoaa mania, tuleeko tyhjyys? Ei, sitten jatketaan arkea ja ihaillaan jokaista lempivaatetta, jonka on saanut paininjalan alta valmiiksi.

Mutta onko minulla nyt ompelumania? No, ei ole, se mania hävis kuin pieru saharaan noin vain, kesken kaiken parhaimman ompeluajan. Täällä meikäläinen nyt ihmettelee tumput suorana, että mitäs nyt? Miten meikäläinen selviää, kun ompsussa on kesken asioita ja minä makaan sängyssä ja lasken katolla olevia öttiäisiä. Tämä on sen manian kaikkein pahin puoli, vaatteita jää kesken kaikenlaisia kun mitään ei pääse enää tekemään. Täytyy odottaa maniaa saapuvaksi.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

Ihanat salaisuudet kirjataan päiväkirjan kansien väliin. Sen kannet on tehty muropaketista ja sivut on tehty vanhoista papereista, kuten tapeteista, värillisistä kopiopapereista yms. Näitä ihania papereita voi löytää Kierrätyskeskuksesta. Näiden sivujen väliin on ihana taltioida muistot, valokuvat, maalata tunteensa tai tehdä erilaisia suloisia koristeita. Tämä ihana päiväkirja on itse tehty Junk Journal.

Tähän neljän niteen kirjaan taltioin kaikki ihanat polaroid kuvani, ei niitä matkakuvia, vaan niitä tunnelmakuvia, joita otan jonkin verran. Kirjoitan mietteitä ja runoja sivujen sisälle. Ehkä myös vähän piirtelen ja maalaan. Tästä tulee monenkirjava art journal. Tänne on hyvä avata sielunsa, taltioida omat ajatuksensa ja säilyttää niitä siellä aina. Lapset lukevat ne sitten joskus tulevaisuudessa, kun aika jättää minut.

Salaisuudet kirjataan päiväkirjan kansien väliin

Tämä on minun toinen itse tehty kirja ja tämän tein todella tarkkaan, pidin kiinni ohjeista, etten tee samanlaista virhettä kuin tein ensimmäisen kirjan kanssa. Yhdessä niteessä on sen verran paperia, että pystyy vielä kirjoittamaan jotakin. Tässä kirjassa on tarkoitus kirjoittaa aika vähän, vain joitain värssyjä. Enemmän juuri kuvia ja piirroksia. Ehkä muutamia värssyjä, runoja, ajatelmia. Ei sellainen klassinen päiväkirja, johon kirjoitetaan vain. En myöskään tee päiväkirjaa koskaan ihan valmiiksi, koska pitää saada tilaa sen täyttämiseen. Eli kirja myös valmistuu sitä mukaan kun sitä haluaa täyttää. Vain tietyt pelkisteyt tagit ja muut koristeet teen toki kirjan kansien väliin. Ainakin jonkun verran, siinäkin on rajansa, että voin tarpeen mukaan täyttää taskuja.

Tässä kirjassa on pussukassa jo valmiiksi joitain polaroid kuvia, jotka tulen liimailemaan ja koristelemaan kun otan kirjan käyttöön. Kuvaan myös lisää, tietenkin. Kun journalia alkaa tekemään, on hyvä jo siinä vaiheessa hiukan suunnitella mihin tarkoitukseen sen haluaa. Minulla on nykyään todella monta pientä journalia, koska ne ovat tarkoitettu meidän matkoille. Näihin kirjoihin taltioidaan lyhyet ihanat matkat. Kerään kuitit ja sisäänpääsysysteemit yms. journaleiden taskuihin, kiinnitän kuvia ja kerron millaisia kokemuksia missäkin oli. merkitsen kaupungin omat nettisivut sekä tietenkin ravintoloiden herkut.

Seuraavaksi teen junk journalin, jonne laitan kaikki meidän lempiretkikohteet Pääkaupunkiseudulla. Siitä tulee mahtava, aivan varmasti. Löysin nimittäin aivan ihania askartelupapereita Kierrätyskeskuksesta, kun siellä piipahdin viikolla. Odotan jo kovasti, että aikaa olisi aloittaa tuon journalin rakentaminen. Kannattaa siis kerätä valmiiksi kaikenlaisia materiaaleja, mutta osa kannattaa hankkia tiettyä journalia varten.

Ihanaa päivää kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

LUE MYÖS:

Mikä on Junk journal?