Somen luoma illuusio täydellisestä vartalosta hämmentää nuoria. Omaan vartaloon ei olla tyytyväisiä kun itseään verrataan somessa oleviin useasti muokattuihin kuviin.

Somen luoma illuusio

Täydellinen somevartalo dokkari pureutuu aiheeseen, josta on keskusteltu jo pidempään. Asiaa käsitellään myös työssäni paljon. Nuoret tytöt kertovat vartaloahdistuksestaan ja vertailevat itseään seuraamiensa somejulkkisten kuviin. Suunnittelevat laihdutusprojekteja ja vaihtavat mielipiteitä siitä, millainen vartalo on oikeanlainen.

Sarjassa puhutaan avoimesti siitä, miten paljon joudutaan leikkelemään itseään, jotta vartalo olisi sopiva Instagramiin. Haastateltujen mukaan täydellistä vartaloa ei voi saavuttaa vain urheilemalla ja feikki on nyt muotia. Sarjassa kauniit naiset suunnittelevat seuraavaa leikkausta, itsensä muokkaaminen on tärkeämpää kuin parisuhde. Ja vaikka miten leikkelee itseään, niin onnellisemmaksi eivät haastateltavat naiset tule. Aina on seuraava projekti.

Seuraajien saaminen on hyvin tärkeää ja jotenkin siihen jää vähän myös koukkuun. Mutta tarvitaanko siihen täydellistä somevartaloa? Millainen on täydellinen somevartalo?

Sarjassa puhutaan avoimesti siitä, miten paljon joudutaan leikkelemään itseään, jotta vartalo olisi sopiva Instagramiin. Haastateltujen mukaan täydellistä vartaloa ei voi saavuttaa vain urheilemalla ja feikki on nyt muotia.

Ulkonäköpaineet ovat kovat, millaiset standardit somevaikuttajat asettavat nuorille? Onko itsensä leikkeleminen ainut tie somen huipulle? Meneekö seksikkyys jo liian pitkälle somessa? Dokkarin voi katsoa Ruudusta!

Onko feikki muotia?

Ohjelmassa suoraan sanotaan, ettei luonnonkaunis ole kaunista, vaan feikki, mitä muovisempi ulkonäkö sen parempi, mitä mieltä olette? Minusta ajatus on surullinen. Ohjelmassa olevien naisten elämä tuntuu valuvan hukkaan, kun kaikki pyörii vartalon leikkelemisen ympärillä. Jo ennen leikkauksia naiset olivat todella kauniita ja vartalot olivat kauniit, enkä ihan päässyt ajatukseen kiinni, että miksi pitäisi muokata itseään leikkauksilla. Ainut leikkaus, jonka ymmärrän, on suonikohjut. Mutten pidä sitä edes minään kauneusleikkauksena, jona taas sitä ohjelmassa sanottiin.

En tietenkään sano, että kaikkien pitää olla mitä on, jokainen tekee kropalleen mitä haluaa. Mutta onko se oikea tie onnellisuuteen? Onko somevaikuttajana oltava nuori ja kaunis, jolla on kaunis vartalo? Onko tuhannet seuraajat tie onneen ja samalla tulee tyytyväiseksi omaan ulkonäköön? Näitä kysymyksiä jäin pohtimaan, ohjelman edetessä. Lopulta lopetin dokkarin katsomisen kesken. Ohjelman edetessä, eteeni tuli vain lisää kysymyksiä, mutta ei vastauksia. Itse nään tämän suunnan olevan haitallinen nuorille tytöille, enemmän kuin barbie nuket. Tulin niin surullisksi koko ohjelmasta, että pakko oli lopettaa sen katsominen.

Olen hämilläni.

Ihanaa tiistaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi

LUE MYÖS:

Fake Famous

Meillä oli viikolla seikkailupäivä Helsingissä, vain yksi suunniteltu kohde meillä oli, mutta muutoin seikkailtiin hyppäämällä ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan. Halusin myös nähdä upean taideteoksen Oodissa, joten sitäkin piti mennä ihmettelemään. talvipuutarha oli mennyt juuri kiinni, kun saavuimme sinne, joten sen jälkeen oikeastaan alkoi seikkailu.

Seikkailupäivä Helsingissä

olin viikolla, että hei, nyt tarvitaan pientä seikkailua, sellaista, joka ei ole suunniteltua, mutta ensin haluan päästä kokemaan polkuveneen huumaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Mies varasi polkuveneen Hakuna Matata sup vuokrauksesta tunniksi. Seuraavana päivänä ei muuta kuin matkaan. Junalla keskustaan ja kohti Oodia.

Oodi

• Reissu kuitenkin alkoi Oodista, sillä upea virkattu taidetaos oli pakko nähdä. Hienosti toteutettu koralliriutta nökötti ylväänä paraatipaikalla. Heti ikkunasta näki taideteoksen ja täytyy sanoa, että kyllä vähän harmitti etten itse lopulta ehtinyt tähän taokseen osallistua. Mahtava idea ja hieno toteutus.

Hakuna Matata sup rental

• Alunperin tarkoitus oli, että minä lähden Härdellin kanssa seikkailemaan polkuveneellä ympäri lahtea, mutta poikaa jännitti lähteä kauas rannasta ja vesiheinäkin oli ihan liian jännä juttu. Joten touhusin pojan kanssa minkä hän jaksoi ja seuraavaksi veneeseen istui mieheni. Hänen kanssaan lähdettiin katselemaan junaradan toiselle puolelle.
• Hakunassa on kyllä mahtava palvelu, henkilökunta on mukavaa ja avuliasta. Sillä aikaa kun minä ja mieheni poljettiin pitkin Töölönlahtea, Härdelli sai hyvää höpötys seuraa henkilökunnasta ja kun palasimme takaisin rantaan, poika heitteli palloa henkilökunnan kanssa.

Kahvila Tyyni

• Tunnin polkuveneilyn jälkeen jalat olivat vähän hellänä, joten suuntasimme matkan Kahvila Tyyniin, pientä virvoketta ja tietenkin raparperipiirakkaa teki mieli. Samalla sai nauttia aivan ihanasta tunnelmasta sekä ympäristöstä. Koko Töölönlahden alue on ihanan boheemi, sellainen joka toimii minulle täydellisesti. Nautimme rauhassa olostamme ja lepuuttelimme jalkojamme.

Talvipuutarha

• Valitettavasti talvipuutarha oli ehtinyt mennä kiinni, kun sinne asti pääsimme. Hetki kiertelimme ulkopuutarhaa ja kuvailimme, tämän jälkeen oikeastaan seikkailu vasta alkoi. Mentiin ensimmäiselle ratikkapysäkille, joka oli talvipuutarhan edustalla ja hypättiin ensimmäiseen ratikkaan, joka tuli vastaan.

Hyppää ratikkaan ja katso minne se menee

Tämän seikkailun voi tehdä monella tavalla, voit hypätä eri ratikoihin tai mennä loppuun asti yhdellä. Näin me teimme, eli mentiin loppuun asti yhdellä ratikalla. Olimme siis hankkineet päiväliput, joka tässä tapauksessa tulee halvemmaksi kuin hankkia joka kerta oman lippunsa. Meillä kun ei noita kausikortteja ole kesällä käytössä, kun tulee liikuttua niin vähän julkisilla.

Eiranranta

• Meidän päätepysäkki oli tällä kertaa Eiran uimaranta, meillä ei ollut uimavarusteita mukana, mutta koska kesä, niin Hädelli sai hypätä veteen vaatteet päällä. Rannalla viihdyimme puolitoista tuntia, poika sai hiukan myös kuivatella vaatteitaan. Kuuma ilma ja märät vaatteet, se on aika mahtava fiilis. Ei tule ihan heti kuuma.
• Käveltiin Eiran rantaa pitkin kohti Olympia terminaalia ja vastaan tuli minigolf, valitettavasti sinne emme sitten päätyneet, sillä ei meillä ollut käteistä ja siellä käteinen oli ainut valuutta. Sai jäädä se homma väliin ja suuntasimme sitten huikopalalle Cafe Caruselliin. Siellä istuimme ja nautimme olostamme jonkin aikaa ja lopulta päätettiin alkaa lähteä kotiin päin. Väsy painoi ja poika alkoi olla kärttyisällä tuulella.
• Helsingin jäätelötehtaan kojusta otettiin vielä jäätelöt mukaan ja lähdettiin hitaasti kävellen kohti seuraavaa ratikkapysäkkiä. Helsingin jäätelötehtaan kioski on muuten se kioski, mistä on pakko ainakin yhdet jäätelöt saada kerran kesässä. Paras jäätelö mitä on markkinoilla ja suurimmat annokset. Ihan paras.

Näin päättyi meidän seikkailupäivä Helsingissä. Tätä reissua ei ihan hevillä unohdeta, uskokaa vain. Härdelli nautti menosta ja hänen kanssa on hyvä tehdä tällaisia reissuja, kun hänellä on seikkailu ajatus koko ajan päässä. Tällainen reissu tehdään joskus toistekin.

Nautinnollista sunnuntaita kaikille!

Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi