Aarrepuisto
2
Aarrepuisto sijaitsee Itä-Helsingissä, Vesalassa. Se on ihana läpikulkupuisto, hiukan piilossa, kuin aarre kaupunginosan keskellä. Sitä ei kovin helposti löydä ilman, että on tarkkaan katsonut kartasta minne pitää mennä.
Aarrepuisto
Meidän matka Helsingin puistoihin jatkui jälleen tänä kesänä. Käytiin muutamia puistoja läpi sillä aikaa kun poika oli treeneissä. Tosin täällä käytiin ihan yhdessä ennen pojan treenejä. Puistoseikkailut ovat kivoja ja aina löytää näin ihan uusia puolia eri alueista. Tämä puisto oli iloinen yllätys ja tykättiin todella paljon. Puisto on erilainen mitä normaalisti ajatellaan puistoista. Tämä puisto meni puron mukaan kapeana ja mutkittelevana läpi asuinalueen.
Keskellä solisee Mellukylänpuro, jonka molemmilla reunoilla on polut. Purossa on pikkuinen koski, joka on valtavan viehättävä, sen ääni soi koko puistossa. Puron päälle on rakennettu viisi puusiltaa, jotka tuovat oman viehätyksensä puistoon. Puisto muutettiin luonnonmetsästä puistoksi 1993, mutta puisto ränsistyi nopeasti. 2000 -luvulla puisto uusittiin ja siitä tuli kyllä todella kaunis. Täytyy todeta, että puisto on todellinen aarre. Minulle vesi on tärkeä elementti ja se on tässä puistossa keskeisessä osassa, sen ihana sointu valtaa koko tilan.
Puiston varjossa
Ainut huono asia mitä nähtiin puistossa on roskaaminen. Tietenkin, missä ihminen siellä roskat. Pitää tosin mainita se, että näimme vain kaksi tölkkiä purossa ja muutaman tupakantumpin maassa. Eli ei ihan hirmuisen roskaisa paikka kuitenkaan. Onneksi. Oli tosi ihana hetki viettää aikaa tuolla ja tutustua kasvillisuuteen. Puisto on myös mieletön kuvien otto paikka. Ihmisiä liikkui puistossa jonkin verran, mutta vaikka ihmisiä oli siellä, niin puron kuuli hyvin. Kukaan ei huutanut tai riehunut siellä. Monet istuivat penkeillä nauttien kesäpäivästä.
Tosiaan nautittiin pitkään ja kun pääsimme ulos puistosta toiselta puolelta, jäimme juttelemaan erään naisen kanssa, joka oli puistossa siivoamassa. Juteltiin puistosta ja sen historiasta sekä koirista. Puistosta kodittomiin koiriin… Siinä juteltiin pitkä tovi kun oli pakko lähteä viemään Härdelliä treeneihin. Tämä oli niin mahtava hetki tutustua jälleen uuteen asiaan Helsingissä. Jos asuisin Vesalassa, Kontulassa tai Mellunmäellä niin varmasti tämä puisto olisi se paikka, jossa kävisin rentoutumassa. Niin ihana paikka tämä on.
Mekko: UFF Kengät: D.r Martens
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: Instagram, Facebook, Bloglovin, Blogit.fi
LUE MYÖS:
Loma päättynyt. Arki alkanut
Loma päättynyt. Arki alkanut, näin se on ja näillä mennään. Oikeasti en olisi ollut vielä valmis päättämään lomaani ja palamaan töihin. Haluan palata helteisiin ja elämästä nauttimiseen ilman kelloa, ilman suunnitelmia. Mennä ja tulla niin kuin haluaa.
Loma päättynyt. Arki alkanut
Eikä pidä ymmärtää nyt väärin, sillä minähän rakastan työtäni ja nautin palata työpaikalleni, ihanien työkavereiden luokse. Kyse on vain siitä, että olisin mielelläni jatkanut lomaani. Korona aika on ollut todella raskas, vaikka se on tuonut elämään paljon hyvää, niin se on ollut raskas ja yleensä neljän viikon loma on tuonut hyvin katkaisun ja levon, mutta nyt tuntuu sille, ettei mikään lomailu tahdo riittää. Varsinkin kun tiedämme jo nyt, että meillä on kiireiset ajat vasta edessä. Nuoret ovat oireilleet pitkään ja jälkipyykin pesua suoritetaan pitkään.
Ensimmäinen viikko töissä on mennyt kuin unessa, Pokemoneja ollaan saatu kiinni ja paljon mutta väsy painaa, en ole tottunut vielä näihin herätyksiin, tosin minun työaikani on muutoinkin iltapainotteisia, koska en ole mikään aamuhörhö, olen iltahörhö. Joten todellisuudessa kaikki kuuden herätykset ovat meikäläiselle painajainen. Mutta kesän viimeinen leiri on mennyt oikein hyvin ja huomenna on viimeinen leiripäivä. Vielä jaksaa siis, sitten saa nukkua koko viikonlopun.
Hyppypuvun kaava: Allt om handarbete sömnadsmagasin 5/2014
Ensi viikolla paluu oikeaan arkeen
Oikea arki tarkoittaa sitä, että kesätoiminnot päättyvät ja palataan omiin nurkkiin. Aletaan suunnitella syksyä ja rakennetaan koko vuoden runkoa, tosin syksyn runko rakennettiin jo keväällä, joten nyt avain availlaan niitä muistisopukoita, että mitä oikein suunniteltiin ja laitetaan hommat alkuun. Mahtaako vielä muistaa miten töitä tehtiin? Jotenkin vähän jännittää myös mitä tapahtuu, mitä kaikkea korona taas tuo tullessaan. Toivon todella ettei kouluja ja harrastustoimintaa taas suljeta.
Nyt pitäisi oikeasti löytyä tahtoa hoitaa asiat niin, että voitaisiin pian elää oikeasti normaalisti. Tarkoitan tällä kommentillani ihan koko Suomea ja täällä asuvia ihmisiä. Tahtoa elämiseen pitäisi löytyä, vähemmän ulvontaa, enemmän yhteen hileen puhaltamista. Nämä nuoret tarvitsevat sen. Heidän luotto tulevaan pitää saada nousemaan uudelleen. Näin se ei palaudu, jos aikuiset vain kiukuttelee somessa jostain kasvomaskeista.
Mukavaa iltaa kaikille!