RCVS ja kuntoutus
4
Sain pari kuukautta sitten RCVS diagnoosi epäilyn (aivovaltimon supistuma) ja sairaalajakson jälkeen olen elänyt suhteellisen normaalia elämää kotosalla. Sain kaksi viikkoa sairaslomaa ja tarkat ohjeet lääkityksestä. Näiden ohjeiden mukaan olen mennyt siitä lähtien. Mutta onko kaikki niin hyvin mitä voisi kuvitella?
RCVS ja kuntoutus
Töihin palaaminen oli rankkaa ja tervehtyminen on ollut hidasta. Tosin, työ on myös kuntouttanut minua nopeasti. Kotona makoilu toi mukanaan toisen vitsauksen, nimittäin jännityspäänsäryn, jota ensin luulin tähän sairauteen liittyväksi, jota se ei sitten ollutkaan. Lääkitystä on vähennetty ohjeen mukaan mutta pidemmän ajan kuluttua mitä suunniteltiin. Nyt otan vain kaksi tablettia päivässä ja olen jälleen siinä tilanteessa, että kivut ovat tulleet arkeen. Onneksi kuitenkaan kohtauksia ei ole. Mutta tietyt liikkeet vaikuttaa kipuun niin, että ilman lääkkeitä kohtaus kyllä tulisi.
Toivon, että kesällä pääsisin eroon tästä sairaudesta ja voisin elää normaalia elämää. Pelkoja tosin vielä on, kuten pelko kohtauksista sekä se, että en näe vanhempia lapsiani enää. Olen kuitenkin katse tulevaisuudessa, enkä enää mieti päivittäin näitä asioita. Koitan elää mahdollisimman normaalia elämää kaikin puolin. Pyöräilykin on jo otettu osaksi arkea ja olen paljon myös kävellyt. Koitan saada tätä jännityspäänsärkyä myös pois.
Toiveita kesälle
Mitään kummempia toiveita ei tälle kesälle ole. Uskon, että elämä on siirtynyt tänä kesänä pitkälti kotinurkkiin. Väsyn niin nopeasti kun kivut vie voimat nopeasti. Haluan ommella ja nauttia uusista vaatteistani. Toki minulla on valtava matkakuume, mutta tässä tilassa en uskalla ainakaan kauas matkustaa. Eli jos jonnekin mennään, niin ihan tässä nurkilla pyöritään. Toivon myös, että päästään nauttimaan ilmaisista tapahtumista samoin kuin ennen koronaa ja voin niitä vinkkejä täällä blogissakin antaa.
Sairastuminen ei ole mukavaa ja toivonkin, että kesäkuun magneettikuvassa näkyisi jo tervehtymisen merkkejä ja elättelen toiveita, ettei näitä kamalia kohtauksia enää tulisi. En halua kokea enää mitään tällaista mitä olen kokenut. En soisi tätä kenellekään. Kokemus on kyllä kauhea ja jättää jälkensä vaikka ei enää kiusaisi kohtauksillaan. Toivotaan siis ihanaa tulevaa kesää, joka on upea kaikesta huolimatta.
Asu:
- Farkkutakki: Levis, Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto
- Mekko: KappAhl
- Maiharit: D.R Martens
- Laukku: Itse tehty, materiaali Kierrätyskeskuksen ilmaisosasto
- Aurinkolasit: RayBan
- Pitsiset polvisukat: Indiska
- Korvakorut: Ostettu käsityöläiseltä, tölkinpohjista tehdyt
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Viikonlopputreffit
Meidän viikonlopputreffit pitää sisällään yhdessä oloa ja pikkuruisia seikkailuja pitkin kyliä. Pienoinen pettymyskin koettiin viime sunnuntaina, mutta siitä kerron tuossa alempana. Mukavan rento viikonloppu, joka olisi kyllä saanut kestää pidempäänkin. Toipumiseni on ollut sen verran hidasta, että välillä toivoo, että saisi nukkua viikon putkeen.
Viikonlopputreffit
Niin kuin aikaisemmin olen kertonut, niin avioliittomme on kriisissä ja jos meinaamme kulkea edelleen yhteistä matkaa, on molempien katsottava peiliin ja tultava toista puolitiehen matkaa vastaan. Meillä on pitkään ollut niin kiireinen elämä, ettei olla juurikaan näitä treffejä nyt voitu järjestää ja jos on jonkinlaiset treffit olleetkin, niin ne ovat olleet hyvin pikaiset ja valitettavan hiljaiset. Ei olla löydetty oikein sanoja mitä sanoa. Sairastumiseni avasi kuitenkin hanat ja Tallinnan matka sitten loi uuden yhteisen tien, jota pitkin nyt kuljemme.
Mikään ei ole kuitenkaan helppoa ja paljon on asioita, joita meidän pitää avata ja puhua. Matka on pitkä ja lopputulos selviää tulevaisuudessa. Nyt mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mihin tämä tie johtaa. Tärkeää on se, että olemme samalla suunnalla asioissa. Koko alkuvuosi on ollut niin vuoristorataa, että pidempi irtiotto tekisi todella hyvää meille kaikille. Onko se sitten mahdollista tähän maailman aikaan, niin aika epätodennäköistä.
Arabian katufestivaalit
Viime lauantaina oli Arabian katufestivaalit ja nämä festarit avaavat Helsingin katufestarikesän. Ainakin minulla. Tällä kertaa tosin emme jääneet syömään ruokaa täällä, valitettavasti en jaksa jonottaa seisoen niin pitkään. Nimittäin jonot ruokakojuille oli pitkät. Oli ihanaa kun vihdoin puistokirppikset ovat avautuneet ja voi haistella kirppistunnelmaa parin vuoden jälkeen. Elävä musiikki soi ja fiilis oli korkealla. Oli ihanaa nähdä sellainen väenpaljous pitkästä aikaa. Onko korona väistynyt, ei mutta nyt on lupa nauttia jälleen elämästä. Olen niin kaivannut katufestareita, odotan varsinkin Kallion festareita.
Koska emme jääneet jonottamaan katuruokaa, suuntasimme läheiseen Prismaan, jossa on Chicos, eli nokka kohti Viikin Prismaa. Siellä nautimme hamppareista ja juttelimme mukavia. Odotamme kesää todella paljon. Itse odotan lomaa. Toki töissä kesäkurssien ja kesäleirien pitäminen menee kyllä lomasta, koska tekeminen on ihan toisenlaista mitä arkena. Teki kyllä hyvää nauttia livemusiikista ja kierrellä katukirppistä. Ostin korvikset, jotka on tehty tölkinpohjasta.
Viikonlopputreffit päättyivät Backaksen Olohuoneen brunssille
Sunnuntaina heräsimme hyvissä ajoin, tarkoitus oli koko porukalla singahtaa tuohon lähistöllä olevaan ihanaan kartanoon syömään brunssia. Oikeastaan testaamaan tätä. Yleensä käymme Vuosaaressa brunssilla, jos haluamme nauttia aamupäivän tunnelmasta rauhallisesti ja pitkään. Mutta hakusessa olisi ihana miljöö, jossa voisi myös nauttia samoin kuin Vuosaaressa. Tänne olisi niin helppo myös pyöräillä.
Pettymys oli kuitenkin iso, hinta 20€ ja tarjolla ei oikein ollut mitään mitä minä olisin voinut syödä. Toki asian olisi voinut tarkistaa ennen brunssille menoa, mutta eipä sitä tullut tehtyä, oma moka. Mutta siis sianlihattomia vaihtoehtoja oli juusto ja salaatti. Iso määrä kaikenlaisia makeita piirakoita oli kyllä, mutta itse toivon saavani kyllä myös leikkeleen leivän päälle. 20€ oli aika valtavan kova hinta tästä sapuskasta. Toki sain vatsan täyteen kun otin sitten niitä paria laatua enemmän. Mutta jatkamme etsimistä, kyllä tästä läheltä pitäisi löytyä parempikin paikka. Kyllä me tuonne Olohuoneeseen vielä mennään, tykätään alueesta mutta brunssi saa jäädä meidän osalta pöytään.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: