17 hääpäivä
16
Aivan uskomatonta, että olemme olleet naimisissa nyt 17 vuotta. Niin se aika vierähtää nopeasti. Paljon on ehditty kokemaan niin hyvässä kuin pahassakin. Avioliiton päättymistäkin olemme harkinneet muutaman kerran. Siis ihan virallisestikin. Mutta tässä sitä edelleen porskutellaan, eikä kaikesta huolimatta loppua näy. Haasteita on edelleen, joita käsittelemme, mutta niistä huolimatta lähdimme tutun kaavan mukaan juhlistamaan meidän hääpäivää.
17 hääpäivä
Olen muutamia kertoja avannut meidän tarinaa, miten kaikki alkoi ja miten elämä on heitellyt meitä, joten tässä postauksessa en niistä sen enempää kerro, voit halutessasi lukea alla olevasta linkistä meidän tarinaa. Keskitymme siis tässä postauksessa ihan meidän hääpäivään. Missä olimme ja mitä teimme. Emme yleensä tee juuri mitään, se on se pointti, olla ja nauttia vain.
Hääpäivä suunniteltiin saman kaavan mukaan mitä ennenkin, varattiin hotellihuone, teimme pöytävärauksen ja vasta myöhemmin päätimme mikä on se meidän the juttu tekeminen. Tänä vuonna se oli Titanic elokuva 3D muodossa. Titanic on nyt 25 vuotias ja ehdottomasti halusin nähdä tämän version, ihan siitäkin syystä, että halusin nähdä saanko samat fiilikset mitä silloin ensi-illassa. Olin nimittäin silloin katsomassa samaisen leffan täpötäydessä leffateatterissa.
Titanic oli yhtä hyvä kuin ennenkin ja 3D toimi erittäin hyvin. Koska en oikein huvipuistolaitteita kestä, niin voin sanoa, että tässä tuli välillä aika paha vuoristorata fiilis ja leffan lopussa en tosiaan meinannut jaloillani pysyä. Sen verran oli kova meno loppua kohden. Nautin todella leffasta, en kyllä uudelleen menisi. Ihan tuosta syystä, että olo oli kuin olisi ollut vuoristoradassa sen kolme tuntia.
*****
Koska Konepaja on yksi suosikkialueestamme, niin sieltä me varasimme jo viime vuoden puolella hotellihuoneen. Koska oli hääpäivämme, niin saimme pienen onnittelun henkilökunnalta, suklaata ja kuohuvaa. Oli oikein mukava leffan jälkeen istahtaa huoneeseen hetkeksi ja kilisyttää laseja. Huone oli aivan ihana ja hotellin yhteiset oleskelutilat olivat kyllä juuri sellaisia, joissa viihtyisi pidempäänkin. Kiitos Folksille vieraanvaraisuudesta. Folksiin oli kiva tulla ja respan työntekijät olivat iloisia ja auttavaisia. Hotellissa on myös sauna sekä kuntosali, emme kuitenkaan tällä reissulla hyödyntäneet tätä mahdollisuutta. Sauna olisi kyllä sitten kuitenkin sopinut kun tulimme pitkältä kävelyltä illalla.
Ravintola Albina & Alexis sijaitsee Hotelli Folksin kellarikerroksessa. Käytännössä ravintola ei kuulu hotelliin, mutta kuitenkin hotellista on suora yhteys ravintolaan sekä aamiainen tarjoillaan samassa paikassa. Valitsimme heidän menuun, jossa oli makua ja paljon. Pääruokana oli kalaa ja bataattia. Se kyllä kruunasi koko päivällisen. Valitettavasti jossakin kohtaa vain unohdin ottaa kuvia, joten saatte jälleen kerran nauttia myös tyhjistä lautasista.
Aamupala oli pieni mutta monipuolinen. Vatsan sai hyvin täyteen ja moni itse tehty herkku kruunasi aamiaisen. En ole aikoihin syönyt näin hyvin aamiaista hotellissa kuin nyt. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen siitä, miten hyvin meistä pidettiin huolta Konepajalla vierailun ajan.
Ensi vuodeksi jää jotain, mitä piti tänä vuonna jo olla päivässä mukana
Meidän piti mennä oopperaan. Mieheni ei ole koskaan oopperassa ollut, joten se oli meidän suunnitelma. Liput jäivät kuitenkin ostamatta ja sitten tuli Titanic. Tästä syystä ooppera jäi tällä kertaa. Ensi vuonna sitten. Seuraavaa hotellia ei olla vielä mietitty, mutta yleensä valita tehdään vasta tuossa marraskuussa, ennen joulua. Ennen me unohdimme aina hääpäivän mutta nyt tästä hotelliyöstä on tullut niin perinne, että sitä ei unohda. Kun on ihan eri asia viettää yö hotellissa kuin tulla kotiin.
17 hääpäivä kulki siis vanhan kaavan mukaan. Hotelli, ravintola ja jokin tietty tekeminen. Yleensä sellaista erilaista, mitä ei muutoin mennä tekemään. Toki leffassa käydään muutoinkin mutta ei juurikaan noita 3D juttuja ja varsinkaan pitkiä elokuvia. Kun on traditio niin tulee juhlittuakin myös. En usko, että muistaisimme koko hääpäivää, jos ei tällaista olisi jossakin kohtaa päätetty järjestää. Mutta kun 20 vuotta tulee täyteen, lähdemme ulkomaille. Se on jo päätetty, silloin ei riitä enää yksi hotelliyö Helsingissä, vaan pitää mennä viikonlopuksi jonnekin kauemmas. Se kohde on jo valittu, mutta sitä ei julkaista, kun tulevaisuudesta ei tiedä.
Ihanan rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS:
Oman elämän tyylilyyli
Olen oman elämän tyylilyyli ja pidän pukeutumisesta ja pyrin pitämään pukeutumisen myös hauskana minulle. Yhdistelen päälleni mitä sattuu ja otan eri aikakausista itselleni vinkkejä nykyaikaan. Varsinkin 80 – ja 90 -lukujen jutut elää vahvasti mukana mutta myös muutkin aikakaudet näkyvät pukeutumisessani. Olkoone se sitten vanhan aikaista tai ei. Itse kannan vaatteeni ylpeästi.
Oman elämän tyylilyyli
Mitkä ovat minun pukeutumisen kulmakivet? Onko niitä ollenkaan?
Joskus pysähdyn miettimään tätä asiaa, sillä niin kuin tiedätte minulla vaatteita on ja paljon. Koska vaatteita on paljon eri tarkoituksiin, niin minun on vaikea ottaa sitä tiettyä kulmakiveä, jonka ympärille rakentaa kokonaisuus. Siitä huolimatta kaikki voidaan yhdistää toisiinsa halutessani niin. Kaikkein eniten kaapissani on neuleita sekä mekkoja. Katson siis ettei minulla ole sellaista selkeää kulmakiveä tuossa vaatekaappini sisällössä.
Vai voisiko kulmakivet olla juuri niitä itse tehtyjä, tuunattuja ja kirpparilta löydettyjä?
Minun kohdalla tämä voisi olla se kulmakivi. Varsinkin kun minulla on niitä kaupasta ostettujakin vaatteita kaapissa. Vähän mutta niitä on. Esimerkiksi topit joita käytän paitojen alla, ovat uusia aina samoin alushousut sekä sukat. uutena hankin myös poolopaidat, sillä Suomesta on vaikea löytää kirpparilta poolopaitoja. Onneksi teen niitä myös itse jonkin verran. Minä nimittäin tarvitsen poolopaitoja talvisin. Ne ovat siis ihan pakko hankita aina silloin tällöin. Tänä vuonna en ole hankkinut yhtäkään poolopaitaa.
Lauantai asu
Eilinen asu rakentui ihanan villahameen ympärille, jonka olen neulonut jo vuonna 2007. Hame on ollut aikanaan kovassa käytössä mutta nyt sille ei ole ollut paikkaa vaatekaapissani, ennen kuin nyt. Minulla on kolme hametta, jotka olen neulonut eri elämänvaiheissa ja ennen niitä on käytetty paljon mutta sitten ne ovat jääneet ajan jalkoihin. Tämä on yksi niistä neulehameista. Olen siis tässä muutaman vuoden aikana rakentanut näille kolmelle ihan uuden tavan yhdistää muihin vaatteisiini ja nyt oli tämän hameen vuoro päästä loistamaan vuosien jälkeen.
Kun rakennan asuani, niin haluan aina kertoa sillä jotakin. Tämäkin asu sopii hyvin esimerkiksi Zakopanen vuoristoon. Toki karvasaappailla, nyt itselläni ei sellaisia ole niin valitsin toisin. Mutta karvasaappaat olisi ihan paras vaihtoehto tähän asuun. Ehkä sellaiset hankin kunhan ne löydän. Halusin yhdistää hameen kanssa myös kelsiturkkiliivin, jonka olen myös tehnyt vuosia sitten jämästä, joka jäi toisesta työstä. Liiviin omplein vanhan vyön, jossa on näyttävä solki. Alle valkoinen neulepoolo, joka on löytynyt Fidasta aikanaan. Poolo on silkkisekoitetta.
- Neulehame: Itse tehty, ohje Moda
- Kelsiliivi: Itse tehty, ilman kaavaa
- Poolo: Fida
- Nilkkurit: Ostettu uutena vuonna 2012, en muista mistä
- Korvaläpät: Fida
Tyylilyyli päiväkirja
Olen päättänyt nyt niin, että koska ompelu on hidastunut ja neuloosi on päällä, niin alan pitämään tällaista tyylilyylin päiväkirjaa. Tarkoituksena on luoda uusia asuja vanhoista vaatteistani ja esitellä niitä sitten täällä. Saman tyyppisiä juttuja on ollut ennenkin täällä esillä, mutta vähän. Tuon myös vanhoja töitäni esiin, jotka jäivät tuonne vanhan blogin puolelle. Kaikista en nyt valitettavasti uusia kuvia saa otettua, monesta eri syystä, mutta ne joista saan otettua, niin saatte tuoreet uudet kuvat. Näitä vanhoja töitä olettekin saaneet katsella ennenkin aina silloin tällöin. Ja lisää on tulossa. Vanha blogi kun vilisi tuunauksia. Tyylilyyli päiväkirjan ensimmäin postaus on siis tämä postaus.
Nautinnollista sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua: