Sen pituinen se
0
Sen pituinen se, loman siis. Kesä on ollut tosiaan niin omituinen, etten oikein osaa suhtautua siihen, että huomenna on mentävä töihin. Jotenkin tuntuu sille, että kaipaisin vielä lomailua, jotenkin kaikki päättyi aivan liian nopeasti ja vielä voisin nauttia elämästäni. Kesä itsessäänkin oli jotenkin lyhyt, kun oli helteet, olin vielä töissä silloin. Kun loma alkoi, niin loppui helteetkin. Sellaista kesälomafiilistä en päässyt nyt kyllä kokemaan ollenkaan.
Sen pituinen se
Arki tulee olemaan ainakin ensimmäisen viikon aika rajua, olen aamu vuorossa, jotka ovat minulle aina erittäin vaikeita. Nuorisotyö on iltapainotteista ja siksi aikaiset aamut eivät ole minua varten ollenkaan ja meidän päivärytmi on muutenkin mitä sattuu tällä hetkellä. Mennään yhdeltä nukkumaan ja herätään kahdeksan ja yhdeksän välillä. Söpöä taas ei saa hereille millään, vaikka miten yrittää. Nuppu kyllä lähtee isännän perässä alkaertaan heti kun isäntä lähtee keittämään aamukahvia. Söpö jää nukkumaan mun viereen.
Meidän matkakin päättyy tänään. Koska kirjoitan nyt näitä postauksia etukäteen, niin en osaa sanoa miten kiva reissu nyt on ollut. Krakova on niin ihana kaupunki, että uskon, että meillä on kivaa. Päästään kokemaan vähän erilainen hotellikin. Yleensä kun otamme B&B tai huoneistohotellin tai vuokrataan asunto. Mutta nyt ollaan oltu erittäin laadukkaassa hienossa hotellissa keskellä Kazimierzia, minun rakkaassa kaupunginosassa.
Nautin vielä kesästä vaikka työt alkaakin
Olen kyllä päättänyt sen, että jatkan kesäloikoiluani vaikka työt alkaakin. Otan ihan rennosti vielä tämän elokuun, sillä meidän varsinainen arki töissä alkaa vasta syyskuussa. Toki kaikenlaista hommaa on ennen syyskuuta ja kiirettäkin pitää, mutta otan iisimmin nyt alun. Uuden ompelukoneen käyttöönottoa, siivoamista, kerholaisten ilmottautumiset, kerhojen suunnittelut ja materiaalihankinnat. Ne on ne meidän ensimmäiset asiat mitä tehdään kun tullaan töihin.
Kohta blogikin siirtyy arkeen ja julkaisutahti hidastuu ja osuu enemmän tuonne loppuviikkoon ja viikonloppuun. Olikin kiva taas blogata vaihteeksi joka päivä ja nähdä vähän miten rikkonainen tämä kesä lopulta meillä oli. Ei ihan tällaista kesää meillä ennen ole ollutkaan. Eipä se kyllä haittaa, ihan hyvä vain levätä ja olla vain. Kivointa oli se, että te olitte mukana meidän kesässä. Toivottavasti kaikilla on ollut ihana kesä ja saanut rentoutua niin paljon, että jaksaa sitten taas koko pimeän ja kylmän talven. Matkapostaukset tulee piakkoin.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
Vohvelia ja Helsingin kesä
Vohvelia, haluan vohvelia. Näin alkoi yksi aamu tässä taannoin. Toki kotonakin olisimme voineet vohvelit paistella, mutta halusin muutakin kuin vain vohvelia ja kauppaan ei haluttu lähteä, joten ruokaa napaan ja vaatteet niskaan ja nokka kohti Helsinkiä ja Kämpin Galleriaan herkuttelemaan WaffDadyn vohveleilla.
Vohvelia ja Helsingin kesä
Meillä on tosiaan meidän reissun jälkeen, joka keskeytyi ollut suuria hankaluuksia keksiä jotain järkevää tekemistä meille. Yleensä pyöräily on auttanut tähän, mutta meillä herätään niin myöhään, että ei ole sitten lopulta kiinnostuttu lähtemään pyöränselässä seikkailemaan. Siksi homma mennyt ihan makoiluksi, mikä sekin on toki ihan kiva juttu. Nyt kun poika lähti siskonsa luokse saamaan laatuaikaa sisaruksensa kanssa, niin meillä oli hyvin aikaa laittaa meidän reissuasiat kuntoon ja hoitaa niin rahanvaihdot kuin muukin tarpeellinen.
Ja koska vohvelit oli mulla mielessä, niin pakkohan sitä oli googletella sitten paikkoja. Valitettavasti täällä on lopetettu monta hyvää paikkaa ja kuplavohvelit saivat jäädä unholaan, joten ainut paikka mikä vielä auki on, löytyi Kämpin Galleriasta. Joten junalla keskustaan ja siitä kipiteltiin kohti Käppiä. Helsingin keskustan sanotaan olevan aivan autio. Noh, ei se sitä kuitenkaan ollut, vaan kadut täynnä ihmisiä. Vaikka oli sateinen ilma, niin jotkut istuskeli siitä huolimatta terasseilla.
Vohvelit maistui ja musa soi
WaffDaddy on erikoistunut suolaisiin vohveleihin, mutta koska me olimme jo syöneet ruokaa, niin halusimme ehdottomasti makeat vohvelit. Ja kyllä maistui. Kun herkuttelut oli herkuteltu, lähdimme tallustelemaan vatsat täynnä kohti Katajanokkaa. Mies halusi ehdottomasti päästä istahtamaan lasillisille kanavarannalle. Hetken nautinnon jälkeen lähdimme vielä pikkuruiselle tallustelulle Katajanokan Kasinon ympäri. Olisin halunnut mennä pidemmällekin, mutta miehen kengät kalvoi sen verran, että oli vain hypättävä sporaan ja annettava sen viedä meidät kohti Rautatieasemaa.
Junalla kohti Ogelia ja Ogelista autolla kohti kotia. Kotona alkoi armoton siivoaminen ja paikkojen kuntoonlaitto, että mummeli voi olla täällä hoitamassa koiria ja poikaa kun me singahdamme kesän viimeiselle reissulle. Ja tässä kohtaa voin sanoa, että poika itse halusi jäädä mummelin kanssa tänne kotiin. Ei väkisin enää häntä vedetä perässä, menee muuten koko reissu tappeluksi. Joten hän nyt ei tosiaan halunnut lähteä mukaan, niin saa jäädä kotiin.
Tämmöinen pieni kesäpäivä meillä tällä kertaa.
Ihnaa päivää kaikille kaikille!
Seuraa minua: