Joulusuunnitelmia
2
Minulta kysyttiin meidän joulusuunnitelmia, mutta minun on nyt sanottava, ettei niitä ole. Emme ole lähdössä matkalle joululoman aikana, vaan olemme kotona koko sen ajan. Toki olemme suunnitelleet mitä tässä Helsingissä tullaan tekemään ja jossakin vaiheessa mietittiin, että mentäisiin Tallinnaan koirien kassa, mutta se ei tule toteutumaan. Miksi näin? Kerron syyt tässä jutussa.
Joulusuunnitelmia
Meidän syy pysyä joululoma kotona on ihan koira. Meidän toinen koira on 16 vuotias vanha rouva ja hän on kuuro, sokea ja dementoitunut. Hänen sydän vuotaa ja nyt uutena löydöksenä silmissä on krooninen tulehdus, johon sai nyt elinikäisen lääkityksen. Pelkona oli, että kyseessä on kasvain, mutta onneksi ei ollut. Perheessä on nyt kaksi, joilla on krooninen silmätulehdus. Minullakin nimittäin on. Näiden syiden vuoksi emme jätä koiria kenellekään hoitoon enää. Vaikka olisi miten tuttu tyyppi kyseessä, niin emme anna pitkiksi ajoiksi.
Nuppu stressaa helposti, sellainen se on aina ollut ja vanhemmiten on tilanne vain pahentunut. Sen lisäksi dementia on sellainen, että koira on vähän koko ajan hämmentynyt ja vähän pihalla. Ei aina, mutta välillä. Nuppu on myös muuttunut ihan pennuksi, joten siitä viimeistään ymmärtää, että koira on tosiaan vanha. Toivomme, että eläisi vielä muutaman vuoden vaikka eläinlääkäri oli sitä mieltä, että koiran kunto on niin hyvä, että hän sanoisi että elää 19 vuotiaaksi.
Vanhan koiran hoito
Nuppu ja Söpö ei meillä saa paljonkaan mitään herkkusia. Heidän herkkuja on lohi ja kana tai kalkkuna, kaurapuuro sekä juusto. Se määrä mitä ne saa on hyvin pieni. Emme hanki juuri mitään herkkupaloja erikseen. Molemmat saa lisäöljyä ruoan joukkoon. Molemmilla on ruokavalio. Nupulla hvyinkin tarkka, koska Nupun iho oireilee herkästi, hän onnistui saamaan yhden uintireissun aikana itselleen iho-ongelman, jota hoidetaan psoriasiksena ja ruoka on hypoallergisille tarkoitettua. Niillä saadaan pidettyä iho suht hyvässä kunnossa, mutta nyt vanhemmiten on tarvinnut välillä avuksi lääkkeen ihon alle.
Koska koira ei kuule eikä näe juuri mitään, niin pyrimme helpottamaan hämmennystä koskettamalla, sekä tuomalla asioita hänen nenän eteen. Hajuaisti nimittäin on edelleen erittäin hyvä, mutta koiran pääkoppa ei toimi, niin hän ei tajua, mikä se haju on. Näin tuomme kaiken haistettavaksi. Myös Söpö on oppinut hakemaan Nupun kun lähdemme ulos tai kun herkkuja olisi tarjolla.
Välillä tulee ongelmia kun Söpö haluaa mennä pitkille lenkeille, mutta Nuppu ei jaksa kauhean pitkiä matkoja enää kävellä. Siksi aikanaan ostettiin rattaat, mutta ne eivät sitten kestäneet ensimmäsitäkään reissua, vaan menivät rikki heti. Nyt siis kannamme vain Nuppua kun se väsyy. Tässä siis syy miksi emme matkusta mihinkään ennen kuin Nupusta aika jättää.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Mikä päivä tänään on?
Mikä päivä tänään on? Sitä ihmettelin heti kun avasin silmäni aamulla. Päivät ovat aivan sekaisin. Olin viime viikonlopun flunssan kourissa ja koko alkuviikon. Keskiviikkona itsenäisyyspäivänä olin jo siinä kunnossa, että oli pakko päästä ulos kävelylle. Torstaina töissä olin sitten aivan sekaisin päivistä, olin maanantaissa ja hetken päästä ensi viikon perjantaissa. Olin aloittamassa lomaanikin viikkoa etukäteen. Miten voikin mennä näin sekaisin lyhyessä ajassa.
Mikä päivä tänään on?
Minulle Suomen itsenäisyyspäivä ei ole sillä tavoin iso juttu, että me olisimme sitä erikseen jossakin juhlimassa tai katselisimme linnan juhlia ja Tuntematon sotilasta. Tietenkin kuitenkin arvostan sitä mitä veteraanit ovat tehneet ja olen onnellinen Suomen itsenäisyydestä. Vapaa Suomi, vapaaksi syntyneet. Vapaus on minulle iso asia, niin ihan henkilökohtaisessa elämässä kuin se, että saan asua vapaassa maassa. Siltikään emme ns. juhli itsenäisyyspäivänä. Toki tänä vuonna tilanne oli hitusen toinen kun lähdettiin kävelylle, tuntui sille, että nyt on tosiaan vapaa kun ensin on flunssa vanginnut minut sänkyyn.
Itsenäisyyspäivänä vihdoin ruokaa. Kipeänä ei juuri tee mieli syödä mitään, joten olikin ihanaa laittaa ruokaa ja kevyttä sellaista. Oli lohta ja rosmariiniperunoita, mätiä ja aiolia. Sillä saikin hyvin vatsan täyteen ja tytötkin saivat herkutella lohella. Oli kiva taas vaihteeksi olla itse kyökissä tekemässä ja teki hyvää syödä itse tehtyä ruokaa. Vaikka itse tein vain romariiniperunat. Sen jälkeen olikin kiva lähteä pienelle happihyppelylle, jonka jälkeen lämmitettiin vihdoin sauna täällä uudessa kodissa.
Pientä ompelua ompeluhuoneessa
Olen vihdoin saanut vaatehuone/ompelutilaa siihen kuntoon, että olen vihdoin päässyt ompelemaan hiukan. Koska tila on pieni, niin ompelen seisaallani. Toimii oikein hyvin tämäkin tapa. Mutta saa nähdä millaista on ommella sitten isompia juttuja myöhemmin. Mutta olen tykännyt nyt ommella seisaallaan. Tokikaan alusta ei ole paras mahdollinen, vaikka toistaiseksi sen on toimittava. Takkeja en ole tekemässä tässä tilassa, eli koneet siirtyy silloin ruokapöydälle, kun ompelen takkeja. Tuo ompelutaso on niin kapea, ettei siitä hommasta tule yhtään mitään.
Eli kaikenlainen suuren ja painavan ompelu tapahtuu sitten tuossa ruokapöydällä. Mutta kun poika muuttaa omaan asuntoon, onkin meillä sitten tilanne toinen. Meidän makuutila siirtyy pojan huoneeseen ja makuutila muuttuu minun työtilaksi ja vaatehuone/työtila muuttuu pelkäksi vaatehuoneeksi. Meillä on siis vain nykyään kolmio, joten meidän makuutila on sijoitettu hiukan erikoiseen paikkaan. Tästä kerron myöhemmin. Tila on jo suhteellisen valmis, vaikka vääntöä on vielä taulusta.
Mutta tällainen oli meidän viikko tällä kertaa.
Mukavaa lauantaita kaikille!
Seuraa minua: