Itse tehdyt vaatteet tuo iloa pitkäksi aikaa
2
Itse tehdyt vaatteet tuo iloa pitkäksi aikaa ja lisäksi nostaa kivasti itsetuntoa, kun näkee valmiin työn päällään. Itse puhun Lumppumaakarin ekstaasista, silloin kun huomaan päälläni olevan paljon itse tehtyä tai tuunattua. Aikanaan siitä kirjoitin myös blogiinkin, kun jotkut seuraajat ihmettelivät tätä minun sanontaa, että nyt on Lumppumaakarin ektaasi.
Itse tehdyt vaatteet tuo iloa pitkäksi aikaa
Joskus aikanaan kun aloin puhumaan Lumppumaakarin ekstaasista, niin se ajatus käsitti vain asun, joka on koottu tuunatuista sekä kirppisvaatteista. Mutta nykyään ajatus on laajentunut niin, että se käsittää asun joka on koottu kirppislöydöistä, itse tehdyistä jutuista sekä tuunatuista. Kaikkea näitä ei tarvitse olla yhtä aikaa päällä, mutta vähitään kolme eri asiaa on oltava, jotta Lumppumaakarin ekstaasi toteutuu. Kuvan asu rakentuu monesta asiasta, joten katsotaampa vähän lähemmin tätä asiaa.
Asu:
- Takki, itse tehty (kaavatiedot hukassa)
- Baskeri, tuunattu kirppisbaskerista
- Hame, liian pieni on muokattu sopivaksi
- Turkiskarvalaukku, itse tehty kankaan jämistä
- Neulepaita, Fida
Asun hame on tosiaan ollut minulle aivan liian pieni ja koska hame oli täysimittainen, niin oli helppo katkaista hame sopivaksi vyötäröstä. Ensin purin vanhan vyötärökaitaleen ja vetoketjun. Sen jälkeen testasin hametta päälleni ja leikkasin vyötärön kohdan uuteen paikkaan. Hame lyhenee kyllä ja malli muuttuu, mutta itseäni se ei haitannut. Aluksi suunnittelin myös helman frillan muokkausta, mutta toistaiseksi jätin helman sellaiseksi kuin se on. Vyötäröön tein uuden vyötärökaitaleen jämäpaloista ja vanhasta vyötärökaitaleesta ja sujautin sinne väliin noin 3 cm levyisen kuminauhan.
Villakangastakki ilman vatiinia
Villakangastakin lämmön salaisuus on välivuorina oleva villavatiini. Valitettavasti olin itse aivan liian laiska ja jätin tuon vatiinin pois. Eli tämä takki ei ole kovin lämmin näillä lähes -20 asteen pakkasilla. Eli jos haluaa oikeasti lämpimän villakangastakin, on siellä oltava välivuorina villavatiini lämmittämässä. Sellaisia takkeja on hyvin vähän enää myynnissä tosin missään. Halvalla kun yritetään päästä. Tämän vuoksi ostan aika paljon vintage -liikkeistä vanhoja takkeja, sillä niissä on lähes aina vatiini välissä.
Takin kaavaa en muista mistä sen tein. Lehti katosi muutossa vaikka miten yritin kaikki pakata järkevästi, mutta mun järki näköjään teki temput. Laitan takista vielä myöhemmin tiedot tähän kun sen joskus tuosta lehti määrästä satun löytämään. Valitsin takin mallin ihan sen mukaan, että se oli erilainen mitä muut takkini ja koska tuota kyseistä kangasta ei ollut mitään paljon olemassa. Tuo malli tuli juuri ja juuri tuosta kankaasta. Villasekoitekangas on ollut minulla jo vuosia ja oli aika saada jotakin valmista siitä. Materiaali on paksua, suht tönkköä ja aika karheaa. Koska kangas on aika tiivistä, niin se oli yksi syy miksi lopulta sen vatiinin jätin pois. Laiskuus ei ollut siis ainut syy. Pärjään siis takilla hyvin pakkasessa, mutta en kuitenkaan näissä kovissa, jotka ovat tässä viikon meitä kiusanneet.
Baskerin tuunaus
Katsotaan vielä hiukan baskeria, jonka olen aikaa sitten tuunannut, eikä siihen ole mitään kummempia ohjeita edes. Hanki vain baskerin väristä huopaa, josta leikkaat neljä korvakappaletta. Oma huopani on hankittu Kierrätyskeskuksen Näpräosastolta. Löytyi heti samaa sävyä olevaa huopaa. Myös baskeri on Kierrätyskeskuksesta, ilmaisosastolta.
Ompele kaksi korvapalaa yhteen ja sen jälkeen kiinni baskeriin, sellaiseen kohtaan kuin haluat. Näin aika helposti saat baskerista ihan eri tyyppisen hatun mitä alkuperäinen. Ja tosiaan itse tykkään tällaisista hassuista hatuista ja jutuista. Saman voi tehdä myös lasten hattuihin.
Rentoa lauantaita kaikille!
Seuraa minua:
Lue myös:
Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa
Pakkaspäivä on hyvä päivä viettää sisätiloissa, esimerkiksi vaikka Luonnontieteellisessä museossa. Parastahan tässä on se, ettei tarvitse miettiä rahaakaan kun taskussa on Museokortti. On muuten ihan paras kortti ikinä. Meidän 14v nimenomaan halusi päästä käymään monen vuoden jälkeen tässä paikassa. Hänellä on niin ihania muistoja lapsuudestaan kun käytiin täällä muutamia kertoja niin isoveikan kanssa kuin kummitädinkin.
Pakkaspäivä Luonnontieteellisessä museossa
Tämä viikko on ollut ankara, paukkupakkaset ovat iskeneet myös Helsinkiin. Tokikaan ei kuitenkaan -20 astetta ole ollut mutta -18 oli tuossa eilen. Joka tapauksessa sairastelun jälkeen ollaan hienosti saatu takaisin lomatunnelmaa ja kaikenlaista ollaan ehditty tekemään vaikka sairastelu lohkaisi puolet lomasta. Keskiviikkona siis noustiin aamulla ylös ja alettiin tehdä lähtöä Luomukseen. Pukeutuminen oli hivenen hankalaa, mutta selvittiin lopulta aika kivasti museolle. Pikkuinen mutka jouduttiin tekemään, sillä luovutimme auton kokonaan pois ja näin myös autopaikan avaimen. Jännät ajat tulossa.
Astuimme museon ovesta sisään ja mietin mielessäni, että ihanaa, lämpöä. Mutta miten muistin, että tämä paikka oli paljon isompi? Vai olinko itse paljon pienempi? Mitähän ihmettä. Voin nimittäin vannoa, että ala-aula oli tuplasti suurempi kuin nyt. En ymmärrä miten paikka on näin kutistunut. Mutta joka tapauksessa, klikkailimme korttimme ja singahdimme narikkaan ja aloitimme kierroksemme.
Mukavaa yhdessäoloa
On ihanaa, että tuo 14v haluaa vielä lähteä meidän vanhusten kanssa ihmettelemään maailmaa, se on jotenkin söpöä. Varsinkin kun hänellä on oma elämä meistä irrallaan ja häntä harvoin näkee. Nyt kuitenkin kun ollaan oltu kipeinä, niin hän on halunnut olla meidän kanssa ja tulla kunnolla terveeksi. Tästä syystä hän ei ole kuin kerran ollut kavereiden kanssa hengailemassa. Meillä ei kovin pitkään mennyt kierroksessa ja koska kaikilla oli kova nälkä, niin menimme vielä kahvilaan nauttimaan pienet herkut ennen kuin puimme päälle lämpimästi ja sukelsimme kylmään pakkaseen.
Pakkasella on kiva touhuta kotona asioita, meilläkin olisi vielä laatikkojen vientiä varastoon, mutta jos vaihtoehtona on mennä jonnekin muualle, niin tietenkin mieluummin viettämään aikaa yhdessä kodin ulkopuolelle. Ne laatikot saadaan varastoon huomennakin. Pakkokin saada, sillä sunnuntaina meille tulee vieraita. Joten pakko saada jotenkin laatikot mahtumaan. Siinä on viikonlopuksi hommaa. Myös ompelu on pop viikonloppuna. Kaivamme myös yhden lautapelin esiin ja alamme opetella sen pelaamista. Näin se viikonloppu on nopeasti ohi ja maanataina töihin.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Seuraa minua: