Hae
VillaNanna

Tasarahapäivät ja ysärimekot

Tasarahapäivät ja ysärimekot

Tasarahapäivät ja ysärimekot, mikä mahtava combo, oikeasti. Nimittäin nyt on käynnissä Uffin tasarahapäivät ja sen kunniaksi haluan esitellä ysärimekon, joka oli suuri hitti tuolloin ysärinä. Mekossa on napitus edessä ja useimmissa takana nyörit, jolla voi väljyyttä jonkin verran fiksailla. Itse ompelin silloin oman mekkoni, joka oli pientä ruutua ja liivimallinen.

Tasarahapäivät ja ysärimekot

Tasarahapäivät tosiaan kiihtyy vain ja jos on kesävaatetta vailla, niin kannattaa lähteä UFF kierrokselle heti. Kaikissa vintage Uffeissa törmää näihin ihaniin viskoosimekkoihin, ovat ne sitten kuosiltaan kukallista tai ruudullista, niin niitä on monenlaisia. Täytyy myöntää, että itseltäni löytyy aika monta juuri näitä ysärimekkoja, on punaista, mustaa, oranssia ja sinistä. Nyt näette päälläni siis sinisen vaihtoehdon. Näitä ei siis tarvitse juuri etsiä mistään, niitä on ympäri myymälää ja näitä myös näyttää olevan aina roikkumassa, eli eivät ihan heti lopu.

Minulle nämä mekot on iso osa elämää olleet aina. Nuorena aikuisena kun opiskelin vaatetusalalla, teinkin oman liiviversioni tästä, alle ompelin myös napamallisen t-paidan ribbineuloksesta ja jalassa minulla oli kesäisin kangasmaiharit. Sellaiset kangasmaiharit löytyy tälläkin hetkellä kaapistani. Ne vain on siniset, eivät luonnonvalkoiset kuten silloin vuosia sitten oli. Tämän mekon kanssa nyt halusin laittaa jalkaan Dr.Martenssin sandaalit ja farkkutakin, joka on hankittu myös vintage Uffista aikanaan.

Tasarahapäivät ja ysärimekot

Kukkamekot ja maiharit on pop

Olen tuossa 2000 -luvun alussa koittanut kasvaa pois tästä tyylistä, siis kukkamekko ja maiharit tyylistä, se vain ei onnistunut ja nykyään olen antanut asian olla osa minun tyyliäni ihan vaapaasti. Mitä sen on väliä, jos tykkää tästä tyylistä, niin sitten se on niin. Mitä sitä heittämään romukoppaan, jos tuntuu sille, ettei se ole tyylin paikka. Näyttääkö asu vanhanaikaiselle, ehkä, mutta minua se ei kiinnosta pätkääkään.

Hiukset saisivat olla auki ja suoristettuna. Valitettavasti töissä se on aika mahdotonta, kun hiukset uivat maalissa, liimassa ja sotkeutuvat ompelukoneeseen. Kyllä, minulla on sekin tapahtunut joskus, että hiukset ovat olleet kaikissa noissa kolmessa asiassa. Olen siis oppinut pitämään hiukset kiinni aina töissä. SIksi tavaramerkkini on korkea pikku Myy nuttura ja nyt kun hiukset ovat lyhyet, niin nuppura on vain osalle hiuksia.

Mutta siis tosiaan, Tasarahapäivät ovat vielä viikon, että siis vielä ehtii tekemään löytöjä!

Tasarahapäivät ja ysärimekot

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Vuosittainen perhetapaaminen

Vuosittainen perhetapaaminen

Jälleen oli vuosittainen perhetapaaminen Turussa ja tällä kertaa vähän isommalla porukalla. Oli isovanhempaa ja puolisoa ja kummia. Tänä vuonna myös juhlittiin paljon enemmän. Kaikkien saavutuksia, synttäreitä, äitienpäivää. Yleensä vietämme siis esikoisen ja kuopuksen synttäreitä tässä kohtaa, mutta nyt oli paljon muutakin juhlan aihetta.

Vuosittainen perhetapaaminen

 Meillä on siis ollut siitä lähtien kun muutimme takaisin Helsinkiin tapana kokoontua touko -kesäkuun vaihteessa Turkuun yhteiseen perhetapaamiseen. Toki meillä on ollut aikaisemmin myös tapaamisia Helsingissä, kuten vuosittainen Lintsipäivä, mutta se on jäänyt pois kuvioista korona aikana, eikä sitä kukaan oikein kaipaa takaisin. Toki jotakin kivaa aina voi tehdä Lintsin tilalla. Mutta emme ole vielä sitä keksineet, että mitä se olisi. Mutta nämä tapaamiset on aina järjestetty ja nämä ovat myös kivoja tapahtumia. On ihana saada koko porukka samaan pöytään ja jutella rauhassa asioista.

Joskus keskustellaan ihan vakavistakin asioista, ei aina mutta joskus. Tällä kertaa oli niitäkin kerrottavana ja selvitettävänä. Ruokapuoli ei tällä kertaa kuitenkaan vakuuttanut meitä. Jotenkin aika pliisua aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mutta ruokaikin on sivuseikka tässä. Se yhdessä olo on se tärkein. Me yleensä olemme yötä sukulaisten nurkissa, mutta tällä kertaa sukulainen ei voinut majoittaa meitä, joten hän halusi kustantaa mahdollisimman halvan hotellihuoneen.

Aamupala sukulaisella oli herkullinen, mies kokkasi mitä kaapista löytyi.

Tämä on oikea kermamunkki. Tuntuu ettei tätä saa muualta kuin Turusta.

Turkuvierailu jäi hiukan vailinaiseksi

Nuorimmainen pääsi isoveikan luo yöksi, joka oli hänelle tosi tärkeä juttu. Ensimmäisen yön me siis vietimme sukulaisella ja lauantaina sitten me vanhemmat siirryimme hotelille ja veimme samalla kuopuksen kassin isoveljelleen. Samalla pääsin moikkaamaan ihanaa karvaista söpöläistä. Samalla reissulla kierrettiin pari kirppistä, joista jotain pientä löysinkin ja kävimme hallissa moikkaamassa kaveriani. Hotellin kautta syömään.

Kun keksimmäinen lapsi oli hoitanut vanhusten saattohommat, niin hetken jälkeen hän lähti pikkuveikan ja avovaimonsa kanssa kotiin ja minä ja tyttäreni, sekä hänen avomies ja minun mieheni jäimme viettämään vielä iltaa. Oli kyllä mielenkiintoista liikkua Turun yössä vuosien jälkeen. On varmaan 20 vuotta aikaa siitä kun olen viimeksi hillunut Turun yössä. Hirmu hiljaista joka paikassa. Myös baarimaailma on muuttunut paljon niistä ajoista kun itse on hengaillut mestoilla. Mutta Titanic näyttely jäi tällä reissulla, ehkä kesällä sitten ehtii.

Tykkäsinkö hotellista?

En erityisemmin. Iso yllätys oli erittäin hyvä aamiainen, joka sisälsi paljon muutakin kuin sianlihaa, esimerkiksi kalkkunapekonia, josta olen erittäin mielissäni. Mutta muuten hotelli oli kyllä sellainen mitä osasi odottaa sillä rahalla mitä huone maksoi. Ehkä oli jopa yläkanttiin.

Ihana mekko on ostettu Label Second handista.

Vuosittainen perhetapaaminen

Hotellista sai kelkkunapekonia, se oli iso yllätys.

Aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest