Kun sun vaatteet saa kehuja
2
Se on ihana fiilis kun sun vaatteet saa kehuja kadulla tuntemattomilta ihmisiltä. Tai tämän paidan kohdalla sain kehuja hotellin aamupalalla. Eräs nainen oli sanojensa mukaan katsellut minua kun tulin syömään ja hänen oli tultava kertomaan asiansa sitten minulle. Tuli kiva fiilis siitä, että joku oli huomannut paitani.
Kun sun vaatteet saa kehuja
Kun olimme tuossa kuun vaihteessa Turussa, niin yksi yö vietettiin miehen kanssa kahdestaan hotellissa, kun nuorimmainen oli iso veljensä luona. Mies aina koittaa sanoa, että itse tehty mutta minä jo juoksen muualle punaiset posket hehkuen. Vaikka iloisesti sanon kiitos, niin juoksen kovaa vauhtia aina pakoon sen jälkeen. Tuollaiset tilanteet on minulle vähän vaikeita, joten juoksen paikalta pian, ettei tarvitse alkaa jutella. Mies taas voisi höpistä ummet ja lammet vaatteen tekoprosessista.
Saan aina välillä kehuja vaatteistani tuntemattomilta, olen sitten missä tahansa. Joulukuussa farkkutakkini sai kehuja Kaliforniassa. Ensin en ollut kuullut mitä sanottiin ja kysyin uudelleen, että puhuiko minulle. Siitä sitten lähti melkein puolen tunnin höpinät takistani. En vieläkään ihan ymmärrä miten onnistuin siinä, muuta nuo amerikkalaiset ovat tuollaisia. Höpinää riittää.
Paita tuttu Kaliforniasta
Tällä samalla kaavalla tein paitani Kaliforniaan ja se oli päällä Disneylandissa. Kaava oli nyt toisella kerralla paljon helpompi toteuttaa mitä ensimmäisellä. Kangas oli vanha lakana, josta tein myös mekon. Tämä paita on siis käytännössä jämistä tehty. Loput annoin työpaikalleni ja tilkut ovatkin jo lähes käytetty.
Kaava:
- Fibre Mood 13, malli Rozan
Pakko sanoa tähän, että jotenkin tykkään tästä kankaasta tehdystä paidasta paljon enemmän kuin siitä trikoosta. Jotenkin se ei vain toimi siitä samoin kuin tästä puuvillasta. En usko, että ihan lähiaikoina olen tekemässä samalla kaavalla enää mitään. Sen verran olisi muunlaisia hommia kesken.
Mitä te olette mieltä, toimiiko paremmin kuin aikaisempi? Jos haluat tutustua aikaisempaan paitaan, niin klikkaa itsesi juttuun alla olevasta linkistä. Epäilen, että tuo vihreä saattaa tulla myyntiin tämän kesän aikana. Lomalla olisi vihdoin tarkoitus alkaa kuvata töitä, jotka myyn pois teille.
Nautinnollista päivää!
Seuraa minua:
Karnevaalihumua eiliseltä
Laitetaas tähän nyt vähän karnevaalihumua eiliseltä. Olin jälleen tänä vuonna huoltojoukoissa, tällä kertaa Cariocan baianat tarvitsivat apua. Parastahan tässä upeassa karnevaalissa on se, että kulkue on kaikille täysin ilmainen. Ja upea keli, sekä upeat sambakoulut keräsivätkin ihmisiä sankoin joukoin Espalle.
Kuvissa esiintyy vain Carioca!
Karnevaalihumua eiliseltä
Itse olen ollut muistaakseni 2014 viimeksi itse kulkueessa mukana tanssimassa. Sambaahan en enää harrasta ollenkaan, sillä työt on sellaiseen aikaan, ettei treeneihin oikein ehdi ja viikonloppuisin useasti on sitten muita juttuja. Kaikesta huolimatta karnevaalit ovat minun kesän kohokohta, joko itse mukana, katsomassa tai huoltojoukoissa. Tänäkin vuonna homma tuli muutaman päivän varoajalla, mutta se ei haittaa yhtään. Olin kuitenkin menossa katsomaan ja kannustamaan Cariocaa, Turun sambakoulua, jossa viihdyin monta vuotta.
Kulkue lähtee Senaatin torilta, Espalle ja siitä kolmen sepän patsaan ohi. Espan pitkällä suoralla on tuomarit jotka pyörii kulkueen joukossa katselemassa ja arvioimassa tanssia, fiilistä, harmoniaa, lippuparia ja kaikkia aloja. Myös kappale saa omat arviot. Kappale on tärkeä osa esitystä. Jokainen koulu siis itse sanoittaa kappaleensa jota lauletaan läpi kulkueen. Tänä vuonna Carioca ei kilpaillut, vaikka arvion esityksestä saakin, kappale oli vanha, olisiko ollut 2006 kappale? Ja se kappale onkin lempibiisini joten lauloin ääneni ihan käheäksi. Karnevaalien tarkoitus on kisata Suomenmestaruudesta. Ja kadulle tarvitaan tsemppaavia ihmisiä!
Mutta pieni pyyntö! Älkää juosko kulkueen läpi, sambistat eivät ehdi katsoa mihin juoksentelette ja voi tapahtua pahojakin yhteen törmäyksiä!
Karnevaaleilta suoraan festareille Konepajalle
Karnevaalit osuu aina Helsinkipäivälle ja ympäri Helsinkiä on kaikenlaisia juttuja, yksi sellainen oli Konepajalla ja karnevaalien jälkeen suuntasimme mieheni kanssa sinne. Ruokaa, juomaa ja livemusiikkia. Ihan hirmu pitkään ei sitten lopulta oltu, sillä karnevaalihiki alkoi aiheuttaa vilua ja huomasin siinä vaiheessa, ettei minulla ollut mitään lämmintä mukana. Joten ihan koko iltaa ei sitten oltu menossa, vaan tultiin hyvässä ajassa kotiin.
Kotona sujahdin heti suihkuun, että saan hiukan nopeammin itseni lämpimäksi. Sen jälkeen naamio kasvoille ja suklaata nenän eteen. Joo, eilen söin suklaata vielä myöhään illalla, sen verran nälissäni olin. En ollut syönyt mitään aamupalan ja Konepajalla syödyn parsarisoton välillä. Eli oli saatava myös kaikki mahdollinen energia kroppaan. Ja kyllä vain nukuin ja syvästi ja hyvin. Olo oli aamulla juuri sellainen kuin aina karnevaalihumun jälkeen.
Kiitos Carioca! Olette parasta!
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: