Maksihame pöytäliinasta
8
Maksihame pöytäliinasta, onnistuuko? Oikein hyvin. En halunnut ihan tavanomaista, vaan ysäriluvun fiilistä. Kun olin noin 25v niin muotia oli aika suorat maksihameet, yleensä ne olivat trikoota. Tosin oli myös muita hivenen A-mallisia maksihameita, joissa joissain oli nyöritykset helmassa, isot taskut sivuissa yms.
Maksihame pöytäliinasta
Sain ajatuksen siis juuri tuollaisista ysärin hameista ja ryhdyin hommiin. Kaavaa ei ole tässä, vaan olen leikannut aika summissa. Huomasin lopulta, että hame on itselle pikkuisen liian iso, mutta voin silti sitä käyttää ihan hyvin. Vyö vain uumalle. Halusin hameesta myös ekstra pitkän, joten tosiaan välillä helma laahaa maata reilustikin. Tarvitaan siis paksupohjaiset kengät, joita kuulemma hienon naisen ei kuulu käyttää missään tilanteessa. Onneksi en ole hieno nainen.
Itse siis tosiaan haluan laittaa hameeni kanssa paksupohjaiset kengät, mieluiten lenkkarit, mutta Dr.Martensit toimii myös vallan hyvin, siis ne sandaalit. Ja tietenkin yläpäähän kannattaa myös jotakin laittaa, pelkkä oma iho ei riitä. Hameen kanssa voi laittaa vaikka urheilubodyn halutessaan, mutta röyhelöpaitakin käy vallan mainiosti. Itse kuitenkin päätin laittaa tuollaisen hupsun virkatun neulepaidan. Paidan on joku itse virkannut ja lopulta laittanut myyntiin Uffille, josta sen muutama vuosi sitten poimin omaan käyttöön.
Kasvimaa on paras kuvauspaikka
Kuvauspaikaksi valikoitui ihan vahingossa meidän oma kasvimaa. Tämä on meidän vuokrayhtiön parhaita juttuja, että meillä on mahdollisuus viljellä omia ruokia. Ja raparperia tulee ja paljon koko ajan. Pakkasessa on vielä viime vuotisiakin tekemättä ja lisää pukkaa. Raparperista saa puristettua herkullista mehua tai sitten vispata pierupuuroa. turvallisin vaihtoehto on tietenkin piirakka, meillä se on raparperi-rahkapiirakka. Mieheni tekee niin hyvää nam.
Raparperikeittoa tulee nykyään tehtyä hyvin vähän, mutta meinaan kyllä tehdä ja mukaan laitan mansikoita. Tulee niin herkullista että. Mutta se sapuskasta, siirrytään takaisin minun ihanaan asuuni, joka sopii niin kasvimaalle kuin kaupunkiin. Koska olimme kasvimaalla hoitamassa herkkujamme, niin laitoin jalkaan villasukat ja keltaiset kumisaappaan, nilkkamalliset. Ihan parhaat kesäkumpparit. Piristi kummasti asua ja nämä varsinkin ovat hienostuneet kengät, jotka sopii varmasti kenen tahansa hienon naisen jalkaan…
Oikein ihanaa päivää kaikille!
Seuraa minua:
Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
Ostan useasti itse tehtyjä vaatteita kirppareilta. Toki minulla on tietyt kriteerit niille, mutta yleensä haluan ostaa juuri itse tehtyjä. Koska ne sopivat paremmin omaan tyyliini kuin tehdastuotetut vaatteet. Mutta en siis kaikkea osta, tietenkään. Vain sellaiset mitkä sopii minulle ja jotka on tehty hyvin.
Itse tehtyjä vaatteita kirpparilla
Turussa kun oltiin tuossa hetki sitten, niin kiersin parit kirpparit ja löysinkin muutaman kivan vaatteen kesäkaappiini. Yksi tällainen ostos oli vintage Uffista, jonkun tekemä hame. Materiaali vaikuttaisi olevan puuvillaa tai puuvillasekoitetta. Hyvin yksinkertainen malli, jossa helmaan laitettu frilla. Hame tuntui heti omalta kun sen käteeni otin rekiltä ja kun sen vihdoin pesun jälkeen päälleni sain, olin varma siitä, että meidän yhteinen taival on pitkä.
Toki hiukan jouduin korjaamaan hametta myöskin, sillä kuminauha oli kiinnitetty hameeseen hakaneulalla ja nyt olen harkinnut, että vaihdan kuminauhan leveämpään vaihtoehtoon. Mutta se tapahtuu kun tapahtuu. Muuten hame toimii minulla hyvin. Töihin laitoin hameen kaveriksi puuvillaisen liivin, jonka olen viime vuonna löytänyt Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Löysin silloin kaksi ihanaa neuletta, joista toinen oli myös jonkun itse neuloma, tämä liivi on teollisesti valmistettu. Molemmat olivat kesällä kovassa käytössä ja niin ovat myös tänä vuonna.
Itse tehdyissä vaatteissa on särmää
Olen aikaisemmin puhunut siitä, että vaatteilla on aina jokin tarina ja se on yksi syy miksi tykkään ostaa kirppareilta vaatteita. Mutta miksi pidän itse tehtyjä isommassa arvossa kuin tehdastuotettuja? Ihan siitä syystä, että joku on nähnyt vaivaa oman tyylin rakentamisessa. Yleensä olen ostanut muiden tekemiä neuleita, mutta välillä tulee vastaan ommeltuja ja jos vaate on minulle hyvä, niin tietenkin sen nappaan itselleni. Itse tehdyillä vaatteilla on siis erilainen tarina kerrottavana.
Se kertoo miten luomisprosessi on lähtenyt liikkeelle, miten mikäkin osa on löytänyt oman paikkansa ja miten tekijä on kohdellut vaatettaan. Millainen on ollut tunne kun vaate on vihdoin valmis. Se ilo ja riemu siitä, että hei, minä tein tämän. Ne ovat niitä tuntemuksia minulla kun otan käteeni sen itse tehdyn vaatteen ja sovitan sitä ja hyåistelen. Annan vaatteen kertoa minulle koko tarinan ja sitten minun kanssani vaate saa lisää tarinoita itseensä.
Rentoa sunnuntaita kaikille!
Seuraa minua:
LUE MYÖS: