Hae
VillaNanna

Parisuhde katoaa arjen jalkoihin

Parisuhde katoaa arjen jalkoihin

Parisuhde katoaa, jos ei sitä vaali. Parisuhde vaatii kovaa työtä. siinä ei voi ajatella vain itseään, vaan parisuhde on paketti, johon kuuluu sinun lisäksi se toinen osapuoli. Valitettavan useasti käy niin, että pariskunta unohtaa toisensa ja se johtaa vääjäämättä eroon, jos niistä solmukohdista ei kyetä keskustelemaan ja avaamaan.

Parisuhde katoaa arjen jalkoihin

Me olemme olleet naimisissa 16 vuotta. Avioliittoon on kuulunut ylä -ja alamäkiä yhtä paljon kuin avioliitossa on vuosia. Meillä on moni asia mennyt myös vinoon ja sen vuoksi lähdimme Tallinnaan pikku reissulle arvioimaan avioliiton tämän hetkistä tilaa. Meidän solmukohdat iski vasten kasvoja kun jouduin sairaalaan. Matka tosin oli jo hankittu ennen kuin kaadoimme moskan kodin lattialle. Ensin ajattelinkin, että en lähde reissuun mieheni kanssa mutta mietin asiaa uudelleen ja lähdimme yhdessä, matka oli todella tunteiden vuoristorataa. Tallinna oli hyvä paikka käydä asioita läpi. Näimme myös Tallinnan uusin silmin.

Meidän elämässä on ollut muutaman vuoden valtavaa kiirettä ja suorittamista, molempien urat ovat lähteneet käyntiin ja miehen opinnot ovat vieneet elämässä paljon tilaa. Minun monimutkaiset työkuviot ovat vieneet voimia. Olemme todella kadottaneet toisemme näiden muutaman vuoden aikana ja tämä on yksi ensimmäisistä kunnon kriiseistä, joka liittyy vain meihin kahteen. Muissa kriiseissä on ollut kyse vakavasta sairastumisesta yms. Nyt kyse meistä kahdesta, meidän elämästä ja meidän tunteista. Löydämmekö toisemme näistä sotkuista, ei voi vielä tietää.

Asioista täytyy voida puhua

Ei matka ollut helppo, vaikka teimme paljon kivoja asioita, vakavien keskusteluiden välissä. Emme kuitenkaan piiloutuneet niiden asioiden taakse, joilla olemme itseämme hoitaneet näiden muutaman vuoden aikana, vaan keskityimme ihan muihin asioihin. Kuten hengailuun, teimme asioita, joita olemme suunnitelleet monet kerrat, mutta ikinä emme kuitenkaan toteuttaneet suunnitelmia. Yksi niistä oli Tallinnan kaupungin muurilla kävely. Pääreittiä ei tällä kertaa kierretty, jätimme sen toiseen kertaan. Menimme tällä kertaa myös syömään Balti Jaama Turgiin, eikä varattu pöytää ravintolasta. Tällä kertaa myös menimme lasillisille ja vain juttelimme.

Tallinna oli täynnä ihmisiä, toisin kuin viime syksynä, jolloin Tallinna oli tyhjä. Myös laiva oli piukassa ihmisiä. Keli oli mitä mahtavin, aurinko paistoi ja oli ihan lämmintäkin, ei kuitenkaan kuuma. Emme pitäneet mitään kiirettä, meillä ei ollut kiire mihinkään, olimme siellä toisiamme varten ja otimme siitä kaiken irti. Me emme vielä voi sanoa, miten meidän yhteinen taival päättyy tai miten tämä tiukka umpisolmu avataan. Mutta tärkeää on se, että me olemme voineet puhua toisillemme ja olemme tulleet toisiamme puolitiehen vastaan. Yksi askel on otettu ja sitä askelta seuraa seuraava askel.

Parisuhde katoaa arjen jalkoihin

Rentoa alkanutta viikkoa kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest

Olen elossa

Olen elossa

Olen elossa, ihanaa. Päänsäryt ovat toistaiseksi kadonneet ja eilen olin ensimmäisen kerran ulkona. Vielä en ihan toimi normaalisti, mutta hiljaa hyvää tulee sanotaan. Nyt on katse kohti tulevaa Fysiatria käyntiä, jos sieltä saisi enemmän irti siitä mitä tapahtui viikonloppuna.

Olen elossa

Lääkkeet jotka minulle määrättiin sairaalassa, ovat siinä vaiheessa, että aamuisin en enää ota yhtään mitään lääkettä, paitsi tietenkin kilpirauhaslääkkeeni, mutta tätä särkylääkettä en ota. Otin aamulla ja illalla vain sunnuntaina sekä maanantaina. Lääke laittoi maailman pyörimään ja teki minut pahasti uniseksi, että päätin, etten ota lääkettä muuten kuin iltaisin ennen nukkumaan menoa ja se oli paras ratkaisu. Aamulla olen ottanut pelkästään tavallisen särkylääkkeen. Lääkärin määräämänä olisi pitänyt ottaa kolme kertaa päivässä, mutta maailma meni niin soosiin, etten kyennyt ottamaan kuin maksimissaan kaksi kertaa.

Onneksi hutera olo on jäänyt taakse, oloni ei siltikään ole vielä ihan hyvä, joten vielä otan rauhallisesti näitä ensi askeliani. Mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Vieläkään ei kukaan osaa sanoa mitään mistä tällaiset kohtaukset ovat saaneet alkunsa, mutta toivottavasti tuolla ensi viikon Fysiatrian polilla päästään eteen päin asiassa. Tokikaan en saanut lähetettä pääni takia, vaan jalkojen hermoratojen, mutta otan tämänkin asian siellä esiin, jos nämä vaikka kuuluisi yhteen. Tai olisi kyse hermoradoistani.

Asu idea jälleen Pinterestistä

Koska en ole ollut ihan kunnossa, niin halusin päästä helpolla ja valitsin Pinterestistä jälleen kuvan, jonka asun rakensin itselleni omista vaatteistani. Nahkahameen tilalle valitsin nahkahousut, vaikka nahkahameitakin löytyy, niin siitä huolimatta halusin housut. Pitkävartisten saapikkaiden tilalle laitoin maiharit. Alkuperäisestä kuvasta ei ole taaskaan tietoa, sillä kuvaa on jaeltu niin Twitterissä kuin laukkusivustollakin.  Kuvia asusta löytyy siis Twitteristä, pursepop -sivustolta sekä täältä. En kuitenkaan saanut selvää mikä näistä on alkuperäinen vai onko mikään. Tämä onkin Pinterestin huono puoli, että välillä ei vaan löydä oikeaa osoitetta.

 

Olen elossa

Mielestäni kuitenkin onnistuin aika hyvin tässä asussani. Paita on hankittu muutama vuosi sitten Fidasta, nahkahousut on Relovesta ja laukku Kontista. Takin valtavaa koirankarvamäärää ei kannata katsella, huomasin karvat vasta ulkona ja en jaksanut lopulta harjata takkia. Nyt se kuitenkin on harjattu. Mitä mieltä te olette asusta? Onnistuinko luomaan saman tyyppisen asun vaikka valitsin housut hameen tilalle?

Aurinkoista päivää kaikille!

Seuraa minua:

Instagram

 Facebook

Bloglovin

Blogit.fi

Twitter

Pinterest