Hae
VillaNanna

Me oltiin treffeillä

Me oltiin treffeillä

Me oltiin treffeillä eilen ja ne eivät sitten olleetkaan mitkä tahansa treffit, vaan jotain sellaista, jota emme koskaan unohda. Ei siis hyvässä mielessä, vaikka reissu menikin kuitenkin ihan hyvin mutta kaikenlaista tapahtui sellaista, mikä tekee reissusta muistamisen arvoisen.

Meille on valtavan tärkeää, että saamme yhteistä aikaa ilman lapsia ja nykyään tuo aika on harvinaista herkkua, kun työaikamme ovat erilaiset. Mies työskentelee päivävuorossa ja minä iltaisin. Näin meille ei jää oikein aikaa edes perheenä. Olen pääasiassa myös viikonloput töissä. Silloin kun tulee mahsollisuus viettää aikaa kahdestaan, niin se sitten tehdään ja eilen oli sellainen mahdollisuus ja siitä otettiinkin kaikki irti. Päätimme lähte Tallinnaan kuvaamaan minun kahta tuunausta sekä tietenkin kirppisvaatteitani.

Suunnitelmissa oli kolme kohdetta, joista lopulta kävimme vain yhdessä. Eli Karnaluksissa, viimeksi olen ollut tässä käsityöläisten taivaassa nelisen vuotta sitten. Paljon on myymälä muuttunut. Kolmeen kerrokseen mahtuu askartelut, kankaat, langat ja kaikki mahdollinen käsityötavara. Kyllä, annan itselleni välillä mahdollisuuden hankkia tiettyjä asioita uutena kun kaikkea ei kierrätyksestä saa.

Me oltiin treffeillä

Mä selvisin

Me oltiin treffeillä
Mitä siis tapahtui?

Myrskystä oltiin varoiteltu koko viikon, mutta matkaan lähdettiin siitä huolimatta. Ammiaisbuffa odotti laivassa ja söimme ihan rauhassa. Söimme noin tunnin, laiva oli ollut liikkeessä noin puolisen tuntia kun lähdimme buffasta kiertelemään laivaa. Kävellessä tuntui laivan liikkeet pahiten. Laineet löivät laivan kylkiin ja pauke oli kammottava, aivan kuin olisi laivassa räjähdellyt. Matkaa oltiin taitettu tunti kun kroppani antoi periksi ja sain juosta vessassa kolme kertaa, että sain kaiken aamupalan ulos vatsasta. Meitä oli monen monta samassa puuhassa vessassa.

Normaalisti kun terve ihminen pääsee maankamaralle huonovointisuus päättyy, mutta minulla huonovointisuus jatkui koko päivän ja vielä tänäänkin heikottaa. Sain taistella koko reissun ajan huonovointisuutta vastaan ja olla varovainen mitä syön. Ja totesinkin kun söimme jälkiruokaa, että jokin kevyempi olisi ollut parempi vaihtoehto, nimittäin huonovointisuus oli ihan kielen päällä silloin.

Koska oloni paheni paljon, mieheni soitti Tallink Siljan asiakaspalveluun, että onko Megalla hyttejä vapaana. Yksi hytti oli, onneksi. Saisin paluumatkan rauhassa nauttia olostani vessassa, ilman kenenkään koputteluita ja tulla sänkyyn lepäämään jos tarvetta. Parasta tässä oli vielä se, että hytti ei maksanut mitään, sillä saimme sen pisteillä. Hytti olisi muutoin ollut 40€. Minähän olin todella iloinen tuosta asiasta.

Koska Tallinnassa oli kova sade koko päivän ja puuskittainen tuuli, jäi meidän tuunauskuvien ottamiset ihanassa Tallinnassa pois kokonaan, kuvaamiset muutoinkin jäi hyvin vähäisiksi, sillä kameraa ei haluttu kastaa ja kameralla en niinkään jaksanut tapella. Mutta toki muutamia kuvia otettiin. Ja hytissä sitten kuvattiin nämä minun tuunaukset, joista saatte myöhemmin kuvat ja ohjeet. Valitettavasti meillä molemmilla meni myös kengät rikki reissulla. Tai rikki ja rikki, minulla meni täysin rikki, minun 2014 ostetut keinokuituiset saapikkaat, jotka löysin aikanaan UFFista. Näitä popoja on tullut käytettyä todella, todella paljon ja vaikka niiden rikkoutuminen harmittaa, niin se ei harmita, että niitä ei ole tullut käytettyä kun ne ovat aina ollet syksyt ja talven jalassa. Miehelläni taas kosteussuoja petti. Joten kenkiä voi kyllä edelleen käyttää muttei kostealla.

 

Me oltiin treffeillä

Vaikka itse matka ei mennyt odotetun mukaisesti, niin osasimme ottaa silti kaiken irti päivästä. Söimme erittäin hyvin, ihan uutta ja erilaista, vielä turistikohteessa. Sekä nautimme jokaisesta hetkestä sisätiloissa. Sain mieheltäni myös synttärilahjan hiukan etukäteen. Olen vuodesta 2013 ällännyt yhtä tiettyä asiaa Tallinnan käsityöliikkeestä ja nyt sain sen. Ei se ihan samanlainen ole mutta niin lähellä kuin olla ja voi. Nyt sain sen, etukäteen mutta ei haittaa. Tämä oli mieheni suunnitelma kun sanoin, että nyt meillä olisi aikaa mennä treffeille ja lähteä pikaisesti rannan toiselle puolen.

Tuossa videosta kuulee, miten kovaa siellä satoi, kun minun ääntä ei kunnolla kuule edes. Puuskittainen tuuli aiheutti sen, että olimme aivan märkiä vaikka isot sateenvarjot olikin käytössä. Monia ei edes sadetakit oikein auttaneet. Ennenkin ollaan sadesäällä oltu Tallinnassa, mutta myrskyn jälkimainingeissa ei olla aikaisemmin oltu ja en suosittele ollenkaan.

Asuni:

  • Keinoturkistakki, Kampin kirppis ( on itse tehty )
  • Laukku, Tammiston Kontti
  • Saapikkaat, UFF ( Sörnäinen)
  • Huivi saatu tyttäreltä. Hänen vanha
  • Alla tuunattuja vaatteita

Karnaluks

Karnaluks on todellakin käsityöläisen taivas, sieltä saa vaikka mitä ja minkälaista tarviketta. Ostin kiinnittimiä, koneneuloja, nauhoja, yms. pientä, jolla paikkasin omaa tarvelaatikkoani. Suosittelen, että teet tarvikelistan ennen kuin astut myymälään, sillä siellä menee hiukan sekaisin, jos listaa ei ole ja tulee hankittua kaikenlaista kun ne ovat niin ihania.

Me oltiin treffeillä

Olde Hansa 

Lyhykäsiyydessään Hansaliitto on pohjoiseurooppalaisten kaupunkien kauppaliitto, joka toimi myös puolustusliitto. Keskiaikainen hansaliitto toimi Itämeren sekä Pohjois-Saksan alueella 1200-1400 luvuilla. Nykyään Hansaliittoon kuuluu Suomesta kaksi kaupunkia Turku sekä Ulvila.

Me ei yleensä näihin turisteille tarkoitettuihin paikkoihin mennä kun useimmiten käy huonosti mutta nyt täytyy sanoa, että tässä ravintolassa on todella panostettu kokonaisvaltaiseen elämykseen. Ruoka, ravintola ja tarjoilijat ovat niin mukana hommassa. Myös vessat olivat hengen mukaiset. Nautin todella paljon koko kokemuksesta.

Koska olin huonovointinen, niin ajattelin ottaa ankkaa, mutta annos oli siitä huolimatta tuhtia tavaraa mutta ankka oli todella mureaa ja hyvää, ohra sopi todella hyvin ankan kanssa. Mieheni söi nautaa, joka olisi minulle ollut ihan liikaa. Mies taas ei ohrasta välittänyt. Miehen lautasella oli myös papunyytti, josta hän piti erityisesti. Oli mahtavaa, että ruoka oli valmistettu myös vanhojen Hansaliiton aikaisten reseptien mukaan. Toki uskon, että makuja on muutettu sopimaan enemmän nykyaikaan sopiviksi. Ihmisen makuaisti kun on kehittynyt paljon vuosisatojen aikana. Mutta kokonaisuus oli kokemuksen arvoinen.

Me myös siellä istuessamme tosiaan myös mietimme, että millaista elämä on tuohon aikaan ollut, miten eletty, millaiset olot oli rikkailla ja millaiset köyhillä. Ympäristö todella laittoi mielikuvituksen liitelemään sukeltamaan myös sinne hitorian huminaan. Googleteltiinkin vähän tietoja mitä tuohon aikaan tapahtui yms. Oli aika mahtavaa.

Rukis

Tämän ihanan paikan me löysimme viime jouluna, kun vietimme joulun poikien kanssa Tallinnassa. Siitä enemmän täällä, sain lopulta aikaan monta postausta meidän reissusta. Täältä löytyy hyvät juomat ja herkulliset leivonnaiset. Suosittelen paikkaa todella lämpimästi. Täällä käynti sopi hyvin ja päästiin lämmittelemään ja kuivumaan ennen kuin suunnistimme takaisin laivalle, omaan hyttiin. Näin me oltiin treffeillä tällä kertaa.

Me oltiin treffeillä

Me oltiin treffeillä

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua:

Instagram, Facebook

Lue myös:

Tyttären ostosreissu Tallinnaan

 

 

Saumuri muuttui soittorasiaksi

Miten tässä näin kävi? Miten saumuri muuttui soittorasiaksi? Aivan käsittämätön tilanne ja tapahtuma, joka on johtanut siihen, etten ole voinut toteuttaa suunnitelmiani! Niitä tiettyjä suunnitelmia, joita halusin esitellä täällä blogissani nyt…

Minulla päättyi työt sunnuntaina ja päätin viettää syyslomaa tässä välissä, ennen kuin työt jälleen jatkuvat. Syy tähän oli se, että saan rauhassa ommella, ommella ja taas ommella. Lukkiutua kotiin ompelukoneiden kanssa ja toteuttaa kaikki suunnitelmat, joita on päässä sekä paperilla. Tokikaan tämä ei tarkoita sitä, etten mene ulos ollenkaan, tarvitsen myös ulkoilua, mutta tuo on aina se suunnitelma ja se asia, jota teen…Haluan kadota ja muuttua yhdeksi ompelukoneiden kanssa.

Saumuri muuttui soittorasiaksi

Intoa puhkuen sitten maanantaina putsasin koneet ja huolsin ne ja sain kuin sainkin muutamat asiat tehtyä ennen kuin saumurini päätti, että minä en ole mukava ihminen ja alkoi temppuilla. Temppuilun tuoksinnassa saumurin alasieppari vääntyi ja tästä murheenkryynistä tulikin soittorasia. Maanantaintai meni siis siihen, että mietin mitä teen tämän varasaumurin kanssa ja milloin saan vietyä minun pääsaumurin huoltoon, siitä kun on poljin rikki, se poljin on sen verran arvokas, että olen halunut hiukan siirtää huoltoa…

Nukuin yön yli ja päätin tiistaina etsiä paikan, joka myy varaosia. Osaanhan minä itse vaihtaa tuon alasiepparin tästä saumurista, on sen verran helppo homma…Löytyi vihdoin liike, josta varaosia saa mutta eipä ole mitään vastausta tullut siihen, että löytyykö juuri tämän merkin alasiepparia heiltä. En viitsisi turhaan lähteä hakemaan ja tiedustelemaan tuota. Laiska kun olen. Eli saumuri on edelleen odottamassa ja minä hermo rauniona!

Saumuri muuttui soittorasiaksi

Mitä sitten tehdään?

Koska hermot meni, niin tarvitaan lankaa ja puikot auttamaan hermojen lepyttelyssä. En jatkanut kesken eräisiä töitä, vaan kaivoin ylijäämäkeriä arkustani ja aloin neuloa vihdoin monta vuotta suunnitteilla ollutta skappel -neuletta. Tästä neuleesta kerron erikseen enemmän kunhan saan valmiiksi. Ky1seinen neule on todella helppo ja nopea tehdä, tällä hetkellä puuttuu enää toinen hiha, viimeistely ja valmis. Tämä neule on aloittelijan unelma ja lopputulos on näyttävä. Eli kannattaa tehdä.

Tämä on se paita, joka lähtee mukaan Krakovaan. Tämä on se paita, josta tulee Krakovan myötä yksi voimavaatteistani. Jo nyt näen miten ihanan lämpöinen, pehmeä ja täydellinen tästä on tulossa. On vaan kovin vaikeaa malttaa olla esittelemättä tätä etukäteen täällä blogissa, varsinkin kun en uusia ompelujuttuja pääse ihan heti esittelemään täällä.

Spy

Kun kutimet heiluu, niin tarvitaan aina jotakin muutakin ja minulle se oli Netflixin minisarja Spy. Spy kertoo oikeasta vakoojasta, jonka elämä oli kuin suoraan 007 tarinasta. Sarja on todella hyvä ja jännittävä, vaikka lopputuloksen tietää, niin koko ajan toivoo, että lopputulos on toinen. Eli Cohen on suuri sankari Israelissa tänä päivänä. Ja sarja seuraa hyvin hänen jalanjälkiään Argentiinassa sekä Syyriassa. Tämän sarjan aikana paita valmistui käden käänteessä.

Oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille!

-Melissa-

Seuraa minua: InstagramFacebook

Lue myös: 

Hattaran pehmeä villapaita